Energia-alan media

Suomen Hyötytuulen uusi tutkimus tuulivoiman aluetalousvaikutuksista

Suomen Hyötytuuli on teettänyt mittavan tuulivoiman aluetaloustutkimuksen, joka perustuu yhtiön tuulivoimatuotannosta kerättyyn tietoon sekä kehityksessä ja rakenteilla olevien
hankkeiden ennusteisiin.

KYSEESSÄ ON ensimmäinen kotimainen selvitys, joka hyödyntää
tässä mittakaavassa tuulivoimatuotannon todellista
dataa osana arviointia. Tutkimuksessa huomioidun tuotantotehon
vaikutus bruttokansantuotteeseen arviointijakson aikana
on 3,8 miljardia euroa ja työllisyysvaikutus tuulivoiman kotimaisessa
arvoketjussa yli 16 000 henkilötyövuotta. Tulokset
vahvistavat käsitystä tuulivoiman merkittävästä talousvaikutuksesta
kansallisesti ja alueellisesti.

Suomen Hyötytuuli Oy:n tilaaman tutkimuksen tavoitteena
oli selvittää yhtiön tuulipuistojen ja tuulivoimahankkeiden suoria
ja välillisiä talousvaikutuksia tuulivoiman elinkaaren eri vaiheissa.
Yhtiön tuulipuistot ja tuulivoimahankkeet sijoittuvat Pohjois-
Pohjanmaalle ja sen lähialueille sekä Satakuntaan. Pyrkimyksenä
oli myös syventää käsitystä tuulivoimatuotannon
vaikutusten laajuudesta alueellisesti ja kansallisesti. Tutkimus
perustuu panos-/tuotosmalliin (EEMRIO) ja sen toteutti taloudellisten
vaikutusten mallintamisen asiantuntijayritys Alarauho
Oy.

Tutkimuksen mukaan Suomen Hyötytuulen tuulivoimahankkeet
ja -tuotanto luovat neljänkymmenen vuoden arviointijakson
aikana liikevaihtoa 5,6 miljardia euroa ja arvonlisäystä
3,5 miljardia euroa. Investointeja syntyy 1,8 miljardin euron
edestä. Vaikutus bruttokansantuotteeseen on 3,8 miljardia
euroa, ja työvoiman kysyntää muodostuu yli 16 000 henkilötyövuotta.
Verokertymä on suuruudeltaan noin 1,3 miljardia
euroa ja koostuu kiinteistöveroista, kunnallisveroista, yhteisöveroista,
tuloveroista, tuote- ja tuotantoveroista sekä arvonlisäveroista.

“Tuulivoimahankkeet saavat aikaan positiivisen talouden
kierteen ja taloudellisia vaikutuksia muodostuu useille eri toimialoille
ja alueille Suomessa”, toteaa Alarauho Oy:n toimitusjohtaja
Joonas Hokkanen.

”Tuulivoiman talousvaikutuksista puhuttaessa kiinteistöverojen
merkitys usein korostuu. Tutkimus kuitenkin osoitti, että tuulivoimatuotannon
arvoketjussa muodostuu merkittäviä aluetaloudellisia
vaikutuksia eri elinkaaren vaiheissa, erityisesti
rakentamis- ja tuotantovaiheessa. Talousvaikutusten tunnistaminen
ja ymmärtäminen on tärkeää vastuullisuuden näkökulmasta.
Tieto on arvokasta nykyisten ja potentiaalisten tuulivoima-
alueiden sidosryhmille ja päättäjille. Suomalaisena
yhtiönä meille on tärkeää vahvistaa tuulivoiman kotimaisuusastetta”, sanoo Suomen Hyötytuuli Oy:n vastuullisuuspäällikkö
Paula Mäkeläinen.

Tutkimus selvitti tuulivoimatuotannon ja -hankkeiden aiheuttamaa
kokonaisliikevaihtoa, arvonlisäystä, verokertymää,
investointien suuruutta sekä vaikutusta työllisyyteen ja bruttokansantuotteeseen.
Laskelmissa on huomioitu sekä suorat
taloudelliset vaikutukset että tuulivoimasta muille toimialoille
aiheutumat kerrannaisvaikutukset ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset,
kuten kasvaneista palkansaajakorvauksista syntyvä
uuden kulutuksen tyydyttämiseksi tarvittava uusi taloudellinen
toiminta.

Tutkimus kattaa Suomen Hyötytuulen tuulivoimatuotannon
ja -kehityksen kokonaisuudessaan. Tuulivoimatuotannossa ja
rakennusvaiheessa olevien tuulipuistojen osalta tutkimus hyödynsi
toteutuneita ja varmistettuja tulevia vaikutuksia, ja kehitysvaiheessa
olevien tuulivoimahankkeiden osalta tutkimus
perustui hankekehityksen laskelmiin. Tarkastelun kohteena oli
ajanjakso 2003–2063.

Tutkimuksen kohteena oleva tuulivoimatuotanto
ja -kehitys (vuoden 2023 tilanteen mukaan)

  • Tuotannossa olevat tuulipuistot, 219,6 MW: Annankangas
    (Raahe), Jokela (Kalajoki), Kuljunniemi (Raahe),
    Nikkarinkaarto (Raahe), Polusjärvi (Pyhäjoki), Reposaari
    (Pori), Tahkoluoto (Pori) (Tahkoluodon laajennushanke ei ole
    arvioinnissa mukana)
  • Rakenteilla olevat tuulivoimahankkeet, 421,4 MW: Alajoki-
    Peuralinna (Perho & Kyyjärvi), Siikajoki (Siikajoki),
    Oosinselkä (Pori & Eurajoki)
  • Hankekehityksessä olevat tuulivoimahankkeet, 319,7
    MW: Pesola (Soini), Kokkoneva (Perho), Nikkarinkaarron
    laajennus (Raahe), Korpi-Matti (Merikarvia)

Lisätietoja: Projektipäälliikö Panu Piirtola
panu.piirtola@hyotytuuli.fi

Teksti ja kuva: Suomen Hyötytuuli ry

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Vahva osaaminen vauhdittaa vetytaloutta

  Vedyn käyttömahdollisuudet ulottuvat teollisuudesta liikenteeseen, energian varastointiin ja jatkojalostamiseen. Vetytalouden toteutuminen edellyttää avointa yhteistyötä ja osaamista koko arvoketjun osalta. Tärkeässä

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.