Energia-alan media

SRV toteuttaa Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen Koskienergialle

KUVA: ARKKITEHTI JANI VIRTANEN

SRV INFRA JA KOSKIENERGIA ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen
Laukaassa sijaitsevan Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen
rakentamisesta. Urakassa rakennetaan uusi,
osittain maanalaisessa tunnelissa kulkeva kanava, uusi voimalaitos
sekä uusi kalatie, jolla turvataan vaelluskalojen kulkureitti
voimalaitoksen ohi. Hanke on ainutlaatuinen, sillä tässä
mittakaavassa kokonaisia uusia vesivoimalaitoksia Suomessa
ei ole rakennettu useaan vuosikymmeneen.

Urakkaan liittyvät työt käynnistyivät nykyisen voimalaitoksen
läheisyydessä tehtävillä kallion injektoinneilla ja avolouhinnoilla
marraskuun aikana ja jatkuvat alkuvuonna 2021
tehtävillä tunnelilouhinnoilla. Voimalaitoksen rakennustyöt
alkavat kesällä 2021 ja uusi voimalaitos tullaan ottamaan
käyttöön alkuvuodesta 2023. Nykyinen voimalaitos jää toimimaan
varavoimalana uuden voimalaitoksen rinnalle.

Vaikka uusia vesivoimalaitoksia Suomessa ei ole rakennettu
aikoihin, on vanhaa laitoskantaa peruskorjattu. Myös
SRV Infra on ollut mukana vuonna 2019 Kymijoelle valmistuneessa
mittavassa Inkeroisten vesivoimalaitoksen peruskorjauksessa
sekä Porttipahdan laitokseen liittyvässä kallioseinämän
lujituksessa.

”Hankkeessa toteutettava vaativa kalliorakentaminen, siihen
yhdistyvä voimalaitos betonirakenteineen sekä töiden
yhteensovittaminen laitoksen turbiinitoimittajan kanssa ovat
ydinosaamistamme. Hanke sopiikin hyvin strategiaamme.
Voimme hyödyntää tässä kohteessa aikaisempaa kokemustamme
vesihuolto- ja voimalaitoshankkeista sekä kyvykkyyttämme
toimivaan yhteistyöhön eri osapuolten välillä”, sanoo
SRV Infran toimitusjohtaja Sami Korhonen.

”Hanke on Koskienergian historian suurin ja vaativin.
Uskomme, että valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa
rakennamme toimivan kokonaisuuden, jossa yhdistyvät Kuhankosken
vesivoimatuotannon varmistaminen ja vaelluskalojen
vaeltamisen helpottuminen”, Koskienergian toimitusjohtaja
Hannu Ruotsalainen kertoo.

www.srv.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Sähkön riittävyys koetuksella – teollisuus rakentaa uutta toimintavarmuutta

Teollisuuden sähköntarve kasvaa nopeasti samaan aikaan, kun tuotantorakenne muuttuu sääriippuvaisemmaksi. Yhdistelmä haastaa perinteiset toimintamallit ja nostaa huoltovarmuuden keskiöön. Yrityksiltä edellytetään nyt uusia investointeja, joustoa ja teknologisia ratkaisuja, joilla turvataan tuotannon jatkuvuus muuttuvassa energiajärjestelmässä.

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.