Suomeen rakennetaan nyt vauhdilla tuulivoimaa. Tuulivoimaloiden käyttöikä vaihtelee rakentamisajankohdasta riippuen 20-25 vuodesta jopa yli 35 vuoteen. 2020-luvulla Suomesta puretaan vain yksittäisiä voimaloita, mutta purkutahdin odotetaan kiihtyvän 2030-luvun loppupuolella. Voimaloiden omistaja vastaa purkamisesta, purun kustannuksista sekä alueen entisöinnistä. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) teettämän purkukustannusselvityksen mukaan purkukustannukset eivät ole nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana.
AFRY:n tekemän selvityksen mukaan yhden terästornisen tuulivoimalan purkukustannus on kierrätysmateriaalin myyntitulot huomioiden 10 000 – 85 000 euroa, kun samalla puretaan yhteensä kymmenen tuulivoimalaa. Terästorni on Suomessa selvästi yleisin tuulivoimaloiden tornityyppi.
”Selvitimme purkukustannuksia myös noin vuosikymmen sitten, ja vaikka voimalakoot ovat kasvaneet, on kustannusten suuruusluokka pysynyt samana. Hintahaitarin alapää taas on huomattavasti laskenut kierrätysteräksen arvon nousun ja varmasti myös oppimisen myötä. Kustannuksiin liittyy luonnollisesti epävarmuutta, kun niitä arvioidaan noin kahden vuosikymmenen päähän, mutta suuruusluokat ovat hyvin hallussa”, sanoo STY:n operatiivinen johtaja Heidi Paalatie.
Tuulivoimaloista tulee aina rahanarvoista purkujätettä, kuten terästä ja kuparia. Myytävän materiaalin määrä riippuu voimalan ja etenkin sen tornin rakenteesta. Myytävän materiaalin arvo riippuu purkuhetken markkinahinnoista, mutta kierrätysmateriaalien arvon voidaan olettaa nousevan tulevien vuosikymmenten aikana. Myytävästä materiaalista saatavat tulot kattavat osan purkukustannuksista, mutta materiaalien arvoon liittyvät epävarmuudet aiheuttavat ison vaihteluvälin arvioon tuulivoimalan purkukustannuksista.
Tuulivoimala puretaan käänteisessä järjestyksessä sen rakentamiseen nähden, joskaan purkamisvaiheessa voimalan osia ei tarvitse suojata eikä käsitellä yhtä varovaisesti kuin voimalan rakentamisvaiheessa. Purkaminenkin vaatii lähtökohtaisesti nosturin käyttämistä, ja nosturin tuominen alueelle on purkuprojektin suurimpia kulueriä. Tästä syystä pyritään aina purkamaan useampia voimaloita samalla kertaa, ja raportissa on laskettu purkukustannus yhdelle voimalalle projektissa, jossa puretaan kymmenen voimalaa.
Purkamisesta vastaa voimaloiden omistaja
Tuulivoimaloiden purkamisajankohdan omistaja vastaa voimaloiden purkamisesta ja kustannuksista. Erilaisia purkuvakuuksia tyypillisesti asetetaan maanomistajan turvaksi sen riskin varalta, että voimaloiden purku jäisi maanomistajan vastuulle, vaikka se epätodennäköistä onkin.
Tuulivoimalan kierrätysaste on korkea, laskelmista ja voimalasta riippuen noin 90 prosenttia. Myös muovikomposiittia olevien tuulivoimaloiden lapojen osalta kiertotalousratkaisu on nyt Suomessa olemassa: muovikomposiittijäte niin tuulivoimaloista kuin muistakin lähteistä (esim. veneet, sukset, sauvat, teollisuuden putket ja säiliöt) voidaan toimittaa kiertotaloustoimijoiden kautta Finnsementin Lappeenrannan tehtaalle hyödynnettäväksi energiana ja raaka-aineena sementinvalmistuksessa.
Lisätietoja: heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi
Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Kuvat: Suomen Tuulivoimayhdistys ry
