Energia-alan media

SEB toimi rahoituksen järjestäjänä Helenin ja Ålandsbankenin ostaessa Kalistannevan tuulipuiston

Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahasto ja Helen Oy ostivat Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Kalistannevan tuulipuiston ranskalaiselta VALOREM-konsernilta helmikuussa 2022. Hankkeen rahoituksen järjestäjänä ja toisena rahoittajana toimi SEB, jolla on myös pitkä kokemus vastaavista hankkeista.

Tuulipuiston kokonaiskapasiteetti tulee olemaan 165 MW ja se tulee tuottamaan 60 000 kotitalouden sähkönkulutusta vastaavan määrän sähköä vuosittain. Tuulipuistoon tulee 30 tuuliturbiinia.

Tuulipuiston rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2022, ja sen arvioidaan olevan käytössä täydellä kapasiteetillaan tammikuussa 2025.

Salkunhoitaja Jimmy Forsman Ålandsbankenista kertoo, että Ålandsbanken Tuulivoima on Suomen ensimmäinen tuulivoimaan sijoittava erikoissijoitusrahasto.

kuva
Jimmy Forsman

”Kalistanneva on rahaston toinen sijoituskohde”, Forsman toteaa ja lisää, että tuulivoima on keskeisessä roolissa Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia energiantuotantoa.

Syvänvihreä momentum on vahva

Helenin strategia- ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja Antti Sallila kuvailee hanketta ”merkittäväksi askeleeksi” matkalla kohti hiilineutraaliutta ja samalla jatkoksi yhtiön tuulivoimatuotannon edistämisstrategialle.

kuva
Antti Sallila

”Kalistannevan myötä vuosittainen tuulivoimatuotantomme ylittää 1,5 TWh”, toteaa Sallila ja lisää, että Helenin ”tuuliportfoliossa” on edelleen tilaa. ”Olemme tyytyväisiä, mutta emme kylläisiä.”

Jimmy Forsman on samoilla linjoilla: ”2021 oli tuulivoiman huippuvuosi, ja 2022 menee ohi vielä siitäkin. Emme näe trendin hiipuvan ihan heti.”

Kalistannevan tuulipuisto on täysin luvitettu ja osa laajempaa Viiatti-hanketta, jonka toisen tuulipuiston Matkussaaren omistajuus ja hallinnointi säilyy VALOREMilla.

Rahoittaja vahvasti tukemaan hanketta

Energia-alan asiakkaisiin keskittynyt Kimmo Vappula SEBistä toteaa, että juuri tämän tyyppisiin vihreän siirtymän hankkeisiin rahoittaja haluaa panostaa ja tuoda oman asiantuntemuksensa rahoituksen järjestämisestä ja eri rahoitusvaihtoehdoista asiakkaiden käyttöön.

kuva
Kimmo Vappula

”Kalistanneva on meidän näkökulmastamme mielenkiintoinen hanke, joka tukee niin asiakkaiden kuin pankinkin tavoitteita”, Vappula toteaa ja lisää, että SEB haluaa tukea asiakkaitaan meneillään olevassa energiatransitiossa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Osa suurempaa eurooppalaista tarinaa

SEB on Suomen suurimpia energiasektorin rahoittajia ja neuvonantajia. Energia-asiakkaiden rahoitusratkaisuihin erikoistunut Kari Vilén kertoo, että
yritys on viimeisinä vuosikymmeninä ollut mukana mahdollistamassa energiateollisuuden merkittäviä investointeja erityyppisillä vaativilla rahoitusstruktuureilla.

”Esimerkiksi pelkästään Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme rahoittaneet tai rahoittamassa rakenteilla olevia tuulivoimahankkeita, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti vastaa lähes 3 000 MW tuulivoimaa”, kertoo Vilén.

Ja tahti ei hellitä ihan heti: EU:n sekä kansalliset ilmastotavoitteet vaativat ennennäkemättömiä investointeja läpi arvoketjujen. Sähköistyminen mahdollistaa monilla sektoreilla päästövähennykset ja tuulivoima on avainasemassa kattamassa kasvavaa sähkön kulutusta.

kuva
Kari Vilén

”Lisäksi Ukrainan sota kiihdyttää fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaamista kestävillä energiamuodoilla – tämä vaatii puhdasta, kotimaista sähköä ja energiaa”, hän linjaa.

Suomalainen tuulivoimaosaaminen nostaa profiiliaan

Suomessa tuulivoimarakentaminen muuttuu koko ajan sujuvammaksi, kun alalle virtaa lisää rahoitusta ja osaamisperusta vahvistuu entisestään. Kalistannevaakin kaupattiin huutokauppamenettelyn kautta – jotka perinteisesti ovat ulkomaisten toimijoiden temmellyskenttää – mutta niin vain voiton vei kotimainen parivaljakko.

”On hyvä merkki, että kotimaiset toimijat pärjäävät huutokaupoissa”, arvioi Jimmy Forsman.

Forsman ja Antti Sallila toteavat, että paljon on kiinni myös siitä, että kasassa on oikeansorttinen konsortio, rahoitusta myöten.

”Kun on oikeat partnerit, yhteinen sävel löytyy helposti”, summaa Sallila.

Lisätietoja: seb.fi

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Kestävä energiasiirtymä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja ilmastotavoitteiden toteutumista

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.