Pohjolan energiayhteistyötä tulee syventää. Pohjoismaisen ministerineuvoston kesäkuinen selvitys peräänkuuluttaa yhteistä visiota, yhteistä tutkimusta, yhteisiä kokeiluja ja sidostahot osallistavaa sähkömarkkinafoorumia yhteisille keskusteluille ja päätöksille. Selvitysmiehenä oli energia-alan hyvin tunteva Nokia-ikoni Jorma Ollila.
Raportissa Ollila tekee 14 ehdotusta Pohjoismaiden energiayhteistyön parantamiseksi. Tavoite: siirtyä uuteen, vihreään talouteen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Visioiden ja strategioiden tasolla sujuvasti liikkuva raportti ei niinkään ratko arjen ongelmia, mutta konkretiaakin on mukana. Sellainen on esimerkiksi Pohjolan energia-alan yhteisten tutkimus- ja tohtorikoulutusohjelmien luominen. Myös uusiutuvien energioiden tukijärjestelmät pitäisi Pohjoismaiden nikkaroida kasaan yhdessä – ja Ollila intoutuu visioimaan myös pohjoismaista päästökauppajärjestelmää. Ja voisiko Pohjoismailla olla jonain päivänä vain yksi kantaverkkoyhtiö? – Ollilan mukaan voisi.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä muistuttaa, että mikäli Pohjola haluaa pysyä edelläkävijän asemassa, se ei voi asettua lepäämään laakereillaan. Energiateollisuus ry:n mukaan Ollila on tarttunut oikeisiin kysymyksiin: pohjoismainen yhteistyö todella on viime vuosina taantunut ja siihen tarvitaan uutta puhtia.
Leskelä katsoo, että nyt on aika – Ollilan ehdottamin tavoin – tarkastella maiden välisiä eroja investointikohteina. Isoja eroja on esimerkiksi Ollilan mainitsemissa veroissa ja tariffeissa, mutta muun ohessa myös vaikkapa lupamenettelyissä.
Ollila toteaa, että pohjoismaisuus ei ole vaihtoehto vaan väline tehokkaammalle EU-vaikuttamiselle – ja on tässä aivan oikeassa. Muuttuvassa maailmassa ja Euroopassa Pohjola on yhdessä vahvempi. Myös Viron, Latvian ja Liettuan aiempaa tiiviimpi osallistuminen perinteiseen yhteistyöhön on tervetullut ehdotus, jotta saadaan leveämpi rintama aikaiseksi.
Mutta kuinka moni raportin ehdotuksista sitten on toteutumiskelpoisia? – Selvitys jättää paljon ministerineuvoston myöhempään valmisteluun ja korostaa tarvetta tuoda konkreettisia ehdotuksia seuraavaan Pohjoismaiden energiaministerien kokoukseen marraskuussa 2017.
Kun visioista siirrytään ”boots on the ground” -skenaarioihin, on ilahduttavaa huomata, että esimerkiksi voimalaitospuolella mennään rohkeasti tulevaisuutta päin. Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos valittiin Vuoden Työmaaksi 2016, eikä syyttä. Suunnittelulle ja toteutukselle asetti haasteita esimerkiksi se, että uusi voimalaitos tuli sovittaa yhteen olemassa olevan voimalaitoskokonaisuuden kanssa.
Turun Seudun Energiantuotanto, A-Insinöörit, Insinööritoimisto AX-LVI ja YIT rakensivat voimalaitoksen allianssimallilla, joka oli ensimmäinen laatuaan teollisuuskohdepuolella. Osapuolten välistä yhteistyötä korostava malli on ketterästi vastannut niihin aikataulullisiin ja kustannuksiin liittyviin haasteisiin, joita vastaavilla projekteilla tapaa olla.
Voimalaitoksen polttoaineteho on noin 430 megawattia, josta saadaan 146 megawattia sähköä ja 250 megawattia lämpöä. Monipolttoainevoimalaitoksessa voidaan käyttää polttoaineena puuta, turvetta, kivihiiltä ja öljyjalostamokaasua.
Jahka uusi laitos aloittaa toimintansa, keskeisessä roolissa on Valmetin toimittama automaatiojärjestelmä. Modernien suunnitteluoppien mukaan Naantalissa kaikki, mikä on automatisoitavissa, on automatisoitu.
Nykyaikaisen automaatioratkaisun tulee varmistaa laitoksen korkea käytettävyys ja tarjota kelpo työkalut monimutkaisen prosessin ohjaamiseen. Ja kun halutaan hyödyntää biopolttoaineita energiantuotannossa erittäin korkealla hyötysuhteella, on selvää, että älykkäiltä järjestelmiltä vaaditaan paljon. Myös tästä näkökulmasta Naantalin voimalaitos on komea referenssi suomalaisesta osaamisesta.
