Energia-alan media

Sähkötilastot: sähkökattilat, datakeskukset ja sähköautot kääntäneet sähkönkulutuksen kasvuun

Kuva: Pixabay

Suomen tukkuhinta Euroopan halvin

Sähkön kulutuksen kasvu on toteutunut samanaikaisesti, kun kuluttajien maksamat sähkölaskut ovat kolmanneksi edullisimpia ja tukkuhinta edullisin eurooppalaisessa vertailussa. Samalla sähköä on riittänyt myös vientiin. Teollisuuden kulutus on laskusuunnassa.

Sähkönkulutus on kääntynyt kasvuun viime vuoden pienen laskun jälkeen, ilmenee Energiateollisuus ry:n tuoreista kuukausitilastoista. Viimeisen kahdentoista kuukauden aikana sähköä on kulunut noin 84 terawattituntia, joka merkitsee noin terawattitunnin korotusta vuoden 2024 lukuihin. Maaliskuun alusta alkaen kasvua on ollut noin puolitoista terawattituntia.  Sähkönkäyttö laski energiakriisin vaikutuksesta alimmillaan kahdeksaankymmeneen terawattituntiin vuonna 2023.

Teollisuuden kulutus on syksyllä hieman laskenut verrattuna viime vuoteen. Kulutuksen nousu johtuu muusta kuin teollisesta kulutuksesta. Suurin kulutuksen lisäys on tullut sähkökattiloista, jotka tuottivat viime vuonna nelisen prosenttia kaukolämmöstä. Niiden sähkönkulutuksen arvioidaan nousevan vuositasolla yli kahden terawattitunnin. Toinen osuutta kasvattanut sähkönkäyttäjä ovat datakeskukset, joiden kulutus jäänee niukasti sähkökattiloiden alapuolelle. Tarkkoja lukuja ei ole saatavissa. Energiateollisuuden arvion mukaan datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noin kaksi prosenttia. Sähköautojen lataus on myös kasvanut, ja saattaa tämän vuoden aikana yltää terawattituntiin.

”Sähkökattilat ovat sähköjärjestelmän kannalta hyviä sähkönkäyttäjiä, koska niiden kulutus ajoittuu pelkästään halpoihin tunteihin eivätkä ne siis aiheuta tehopulan uhkaa, vaan tasaavat hintoja. Osin tämä koskee myös sähköautoja, mahdollisesti myös joitakin datakeskuksia”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. KUVA: ENERGIATEOLLISUUS RY

”Sähkönkulutus on vihdoin kääntynyt kasvuun, joka on positiivinen signaali uusiutuvan energian investoinneille, ja se on myös kuluttajien etu.”

Ei merkittäviä muutoksia

Sähkön tuotannossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ydinvoiman osuus on noussut parilla prosenttiyksiköllä ja oli 41,5 % lokakuun tuotannosta. Nousu johtuu siitä, että tämänvuotisen huollot päättyivät aiemmin kuin viime vuonna. Vesivoimaa on vastaavasti tuotettu hieman vähemmän, osuus on laskenut viidestätoista prosentista kolmeentoista. Tuulivoiman osuus on vajaa kolmannes tuotannosta.

Lokakuussa olimme sähkön suhteen ylijäämäisiä. Vajaat kolme prosenttia tuotannosta meni vientiin. Myös viime vuoden lokakuussa Suomi oli nettoviejä.

Vuosien 2024 ja 2025 lokakuut ovat keskenään vertailukelpoisia, ilmatieteen laitoksen säätilastojen mukaan keskilämpötila oli lähes sama, esimerkiksi Hämeenlinnassa se oli vuoden 2024 lokakuussa 6,8 astetta ja tämän vuoden lokakuussa 6,5.

Sähköjärjestelmä on kestänyt kulutuksen lisäyksen hyvin. Suomalaisen sähkön tukkuhinta on ollut Euroopan halvinta kuluvan vuoden aikana, lukuun ottamatta Ruotsin ja Norjan pohjoisimpia harvaan asuttuja hinta-alueita. Kuluttajien maksama ostovoimaan suhteutettu sähkönhinta, joka sisältää myös myynnin ja sähkönsiirron kulut, oli Suomessa kolmanneksi halvin EU:n alueella vuoden 2025 alkupuoliskolla. Syksyn vertailukelpoisia lukuja ei vielä ole saatavilla.

”Järjestelmän suorituskyky osoittaa hyvin sen, että olemme valmiita vastaanottamaan sähköä kuluttavia investointeja ilman, että siitä koituu haittaa kuluttajille”, Leskelä toteaa.

”Päinvastoin, sähkömme on sekä puhtautensa että edullisuutensa puolesta aivan Euroopan terävintä kärkeä. Toivon, että tämä herättää kuluttajissa luottamusta, ja investoijissa uskallusta investoida lisää.”

Lähde: Energiateollisuus ry

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Voimalaitoskatsaus

Uusia investointeja ja strategisia ratkaisuja Suomen energiajärjestelmässä Suomen energia-alalla eletään parhaillaan murroskautta, jossa siirtymä fossiilisista polttoaineista kohti puhtaita ja kestäviä energiaratkaisuja

Tuulivoiman nousu Suomen sähköntuotannon kärkeen

Vuosi 2024 merkitsi käännekohtaa Suomen sähköntuotannossa. Tuulivoimalla tuotettiin kaikista sähköntuotantomuodoista toiseksi eniten sähköä, ohittaen pitkäaikaisen kakkossijan haltijan, vesivoiman. Samalla tuulivoiman osuus

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.