Kriisistä toiseen tarpova Petteri Orpon (kok) hallitus pyrkii sovittamaan yhteen energia- ja ilmastokysymysten eri tavoitteita – kieli keskellä suuta. Hallitus haluaa vahvistaa Suomea puhtaan
siirtymän investointien kohteena, pitää energianhinnat kansalaisille kohtuullisina, kehittää päästöttömään tuotantoon perustuvaa vientiä ja jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, johon
edelliset perustuvat. Yllä olevassa litaniassa suurin yllätys lienee ”vihreän siirtymän” muuttuminen ”puhtaaksi siirtymäksi”, koska yksi hallituspuolue on allerginen kaikelle vihreälle.
Hallituksen työpöydällä on myös uuden energia- ja ilmastostrategian laatiminen. Tavoitteena
on mahdollistaa investointien jatkuminen ja taittaa nielujen heikkenemisen synnyttämä
päästövelka vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi Orpon hallitus näyttää vihreää valoa ydinvoiman lisärakentamiselle ja sitoutuu
tekemään myönteiset periaatepäätökset kriteerit täyttäville hankkeille. Lisäydinvoima palvelee
asetettua tavoitetta kaksinkertaistaa puhtaan sähkön tuotanto kotimaassa lähivuosina, kun
hallituksen asettama tavoite ydinenergialain päivityksestä 2026 mennessä toteutuu. Uuden
lain tavoitteena on mahdollistaa pienempien ja modulaaristen reaktoreiden rakentaminen
tyyppihyväksyntään perustuvalla menettelyllä.
Viime talven sotasankarille – eli tuulivoimalle – sen sijaan kaavaillaan lisäsääntelyä, joka
aiheuttaa matalaa murinaa kentällä. Maalaisjärjellä ajatellen tuulivoimahankkeita ei pidä
jarruttaa, vaan kiihdyttää. Epätietoisuus on aina myrkkyä markkinoilla, joten mahdolliset uudet
pelisäännöt tulee saada nopeasti linjattua, jotta rakentaminen ei pysähdy. Ainakin rakenteilla tai
kehitteillä olevat hankkeet pitää voida toteuttaa nyt voimassa olevilla pelisäännöillä.
Puhtaan energian rakentamisen keskeinen pullonkaula on hidas luvitus. Kirsikkana kakussa
on prosessiin kytkeytyvä moninkertainen valitusoikeus. Hallitusohjelmassa ainakin maalaillaan
sujuvampaa luvitusta ja skarpimpaa oikeusvarmuutta läpi prosessin. Lisäksi hallitus vakuuttaa
haluaan kehittää ja ylläpitää investointiedellytyksiä puhtaan energian tuotantoon ja sitä
hyödyntävään teollisuuteen. Erikseen ohjelmassa nostetaan esiin energian varastointi, kehittyvä
vetytalous ja puhdasta taloutta palveleva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta.
Toinen sotatalvi on tulossa. Tulevan lämmityskauden toimitus- ja huoltovarmuuteen liittyy
avoimia kysymyksiä, mutta kakkostalvi sujunee kuitenkin paremmin kuin ensimmäinen ja
kolmostalvi sitten jo vanhalla rutiinilla.
Pakon edessä suoritettu äkki- ja ajolähtö uuteen energiamaailmaan on silti enemmän siunaus
kuin kirous. Esimerkiksi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on todennut, että Suomella on
mahdollisuus tehdä vihreästä siirtymästä todellinen teollinen menestystarina. Ruususen mukaan
Suomella on nyt tuhannen taalan paikka luoda uutta teollisuutta, jolla ratkotaan maailman
päästöongelmia.
Totta onkin, että esimerkiksi akkuteollisuudella ja puhtaalla teräksellä on iso vientipotentiaali.
Myös vihreästä vedystä tehdyt jalosteet kuten synteettiset polttoaineet meri- ja lentoliikenteeseen
sekä fossiilittomat lannoitteet ovat kasvavaa teollisuutta, jolla kysyntää riittää.
Uudenlainen teollistuminen tarvitsee toki hurjan määrän sähköä. Fingridin arvion mukaan
teollisuuden investointien tuloksena Suomen sähkönkulutus voi kasvaa tällä vuosikymmenellä jopa
50 prosenttia.
Päästötön, edullinen ja varma sähkö voi olla Suomen käyntikortti moneen salonkiin ja
savottaan. Tämän vuosikymmenen aikana sähkön tuotannon merkittävä kasvu voidaan toteuttaa
kilpailukyvyltään erinomaisella maatuulivoimalla. Sitä on tulossa ja paljon, jos sähkön kysyntää
vain riittää, huomauttaa Ruusunen.
Kunhan nyt vaan ei ammuta itseä jalkaan luvituspuolella.
PETRI CHARPENTIER
