Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Energiamurroksesta on puhuttu jo pitkään ennen kaikkea päästövähennysten ja ilmastotavoitteiden kautta. Nyt painopiste on yhä selvemmin siinä, miten tavoitteet muutetaan investoinneiksi, tuotannoksi ja toimiviksi energiajärjestelmiksi.

Euroopan unionin Clean Industrial Deal yhdistää teollisuuden kilpailukyvyn ja vähähiilisen tuotannon aiempaa tiiviimmin toisiinsa. Komission mukaan vähähiilisen energian saatavuus, kohtuullinen hinta ja sähköistyminen ovat keskeisiä edellytyksiä eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvylle. Kesällä 2026 julkaistu Electrification Action Plan puolestaan tähtää sähköistymisen nopeuttamiseen koko EU:ssa.

Suomessa lähtökohdat ovat monella tavalla suotuisat. Uusiutuvan sähköntuotannon kasvu, ydinvoima, vahva sähköverkko ja viileä ilmasto tukevat uusia sähköintensiivisiä investointeja. Samalla teollisuuden, liikenteen, lämmityksen ja digitaalisen infrastruktuurin sähköistyminen kasvattaa sähkön kysyntää nopeasti.

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia hyväksyttiin helmikuussa 2026. Sen tavoitteena on vauhdittaa puhdasta siirtymää, vahvistaa Suomen asemaa puhtaan energian edelläkävijänä sekä luoda edellytyksiä investoinneille ja talouskasvulle. Ilmastolain mukainen tavoite on edelleen hiilineutraali Suomi vuonna 2035.

Sähköistyminen muuttaa teollisuuden energiankäyttöä

Teollisuudessa yksi merkittävimmistä muutoksista on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sähköllä silloin, kun tuotantoprosessi sen mahdollistaa. Sähkökattilat, lämpöpumput ja muut sähköiset lämmöntuotantoratkaisut voivat vähentää fossiilisen energian käyttöä esimerkiksi prosessilämmössä.

Muutos ei kuitenkaan tarkoita vain uuden teknologian asentamista vanhan rinnalle. Teollisuuslaitoksen energiankäyttöä on tarkasteltava kokonaisuutena: tuotannon prosessit, sähkön hankinta, lämmöntuotanto, energian varastointi, kulutusjousto ja sähköverkon kapasiteetti vaikuttavat toisiinsa.

EU-komission mukaan teollisuuden sähköistämiseen on jo saatavilla ratkaisuja laajalle lämpötila-alueelle: lämpöpumput soveltuvat erityisesti matalan ja keskilämpötilan prosessilämpöön, sähkökattilat höyryntuotantoon ja sähköuunit sekä muut suoran sähkökuumennuksen ratkaisut myös hyvin korkean lämpötilan teollisiin prosesseihin. Sähköistymisen etenemistä rajoittavat kuitenkin muun muassa investointikustannukset, sähkön hinta ja verkon kapasiteetti.

Suomessa sähköverkon merkitys korostuu erityisesti siksi, että uudet hankkeet keskittyvät osin alueille, joilla sähköntuotantoa on runsaasti. Fingridin syyskuussa 2026 julkaiseman selvityksen mukaan uusien teollisten sähkönkuluttajien sijoittaminen lähemmäs sähköntuotantoa voisi parantaa siirtoverkon liitettävyyttä merkittävästi. Yhtiön mukaan yli 70 prosenttia sähköntuotannosta sijaitsee länsirannikolla ja Pohjois-Suomessa, kun taas yli puolet kulutuksesta on Etelä-Suomessa.

Sähköntarpeen kasvu on jo nähtävissä. Fingridin mukaan elokuun puoliväliin mennessä Suomessa oli tehty liittymissopimuksia datakeskushankkeille, joiden suunniteltu lopullinen kokonaiskapasiteetti oli lähes viisi gigawattia. Rakenteilla tai käytössä olevien sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho oli puolestaan yli kolme gigawattia. Kaikki suunnitellut hankkeet eivät kuitenkaan välttämättä toteudu ilmoitetussa laajuudessa.

Hukkalämmöstä osa energiajärjestelmää

Vihreässä siirtymässä energiatehokkuus ei tarkoita vain kulutuksen vähentämistä. Yhä tärkeämpää on myös löytää käyttöä energialle, joka aiemmin poistui prosessista hyödyntämättömänä.

Suomessa kiinnostava esimerkki on Fortumin ja Microsoftin yhteistyö pääkaupunkiseudulla. Fortumin Espoon ja Kirkkonummen lämpöpumppulaitokset käynnistyivät keväällä 2026. Laitokset hyödyntävät tällä hetkellä muun muassa ympäröivän ilman lämpöä, ja Microsoftin datakeskusten hukkalämpöä aletaan ottaa asteittain mukaan ensi vuodesta alkaen. Fortumin mukaan hukkalämmön on täydessä laajuudessaan tarkoitus kattaa noin 40 prosenttia alueen vuosittaisesta, noin 250 000 käyttäjän kaukolämmön tarpeesta.

Kokonaisuuteen kuuluu lämpöpumppujen lisäksi sähkökattiloita ja 20 000 kuutiometrin lämpövarasto. Investointien arvo on noin 225 miljoonaa euroa. Malli osoittaa, miten datakeskus voidaan nähdä sähkönkuluttajan lisäksi osana paikallista energiajärjestelmää.

Datakeskusten merkitys kasvaa nopeasti tekoälyn ja pilvipalvelujen lisääntyessä. Samalla niiden energiankulutus tekee sijoittautumisesta myös energia- ja verkkokysymyksen. EU:ssa komissio on syksyllä 2026 ehdottanut datakeskuksille uusia energia- ja vesitehokkuuden raportointivaatimuksia.

Vety rakentaa uusia teollisia arvoketjuja

Vedyn rooli on puolestaan vahvimmillaan siellä, missä suora sähköistäminen ei yksin ratkaise päästöongelmaa. Suomessa vetyhankkeita kehitetään erityisesti alueilla, joilla on runsaasti uusiutuvaa sähköntuotantoa ja mahdollisuuksia liittää tuotanto osaksi uusia teollisia arvoketjuja.

Ajankohtainen esimerkki on Vetyalfa Oy:n Utajärvelle suunnittelema Cloudberry-hanke. Euroopan komissio valitsi hankkeen toukokuussa 2026 mukaan Innovaatiorahaston vetyhuutokaupan jatkoon, ja hankkeelle on esitetty noin 224 miljoonan euron tukea. Lopullinen summa vahvistuu avustussopimuksen yhteydessä. Hankkeen suunniteltu elektrolyysikapasiteetti on 500 megawattia, ja vedyn tuotannon tavoitteena on lähes 509 kilotonnia kymmenessä vuodessa.

Hankkeen eteneminen kuvaa samalla vihreän siirtymän investointien luonnetta. Suuret hankkeet tarvitsevat sekä yksityistä pääomaa että julkisia tukimekanismeja, mutta rahoituspäätös ei vielä tarkoita lopullista investointipäätöstä. Cloudberryn tapauksessa varsinaista investointi- ja rakentamispäätöstä odotetaan myöhempään vaiheeseen.

Investoinneissa ratkaistaan myös kilpailukyky

Vihreän siirtymän taloudellinen merkitys näkyy siinä, että energia ei ole enää vain tuotannon kustannuserä. Puhtaan ja kilpailukykyisen sähkön saatavuus vaikuttaa suoraan siihen, minne uutta teollista kapasiteettia rakennetaan.

Suomen valtio on tukenut suuria puhtaan siirtymän investointeja muun muassa investointiavustuksilla ja verokannustimilla. Vuonna 2025 käyttöön otetun määräaikaisen verokannusteen piirissä oli 37 investointihanketta, joille myönnettiin oikeus yhteensä noin kahden miljardin euron verohyvityksiin. Toukokuussa 2026 valtiovarainministeriö lähetti lausuntokierrokselle luonnoksen, jonka mukaan oikeus uuteen verohyvitykseen voitaisiin myöntää vuoden 2027 loppuun asti.

Investointien kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole yksittäinen teknologia. Olennaisempaa on, miten energia-, teollisuus-, liikenne- ja digitaalinen infrastruktuuri voidaan yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi. Tuulivoima ja aurinkovoima lisäävät puhtaan sähkön tarjontaa, mutta samalla tarvitaan siirtoyhteyksiä, varastointia, kulutusjoustoa ja säästä riippumatonta tuotantoa.

Myös energiatehokkuus säilyy keskeisenä. Mitä tehokkaammin sähköä ja lämpöä voidaan hyödyntää, sitä paremmin rajallinen tuotanto- ja verkkokapasiteetti palvelee teollisuuden kasvavaa kysyntää.

Vihreän siirtymän seuraava vaihe onkin vähemmän yksittäisten teknologioiden esittelyä ja enemmän järjestelmien yhteensovittamista. Suomessa kysymys on siitä, kuinka nopeasti päästötön sähkö, verkot, teolliset investoinnit, varastot, lämpöjärjestelmät ja uudet polttoaineet voidaan rakentaa kokonaisuudeksi, joka palvelee sekä päästövähennyksiä että teollista kilpailukykyä.

Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pixabay