Pohjanmaa on tunnetusti tuulivoimamaakunta – mutta viime aikoina katseet ovat suuntautuneet lakeuden lisäksi ulapalle. Konsulttitalo Gaia Consulting selvitti vastikään uusiutuvan energian yhtiö OX2:n toimeksiannosta OX2:n Pohjanlahdella sijaitsevien merituulivoimalahankkeiden investointi- ja käyttövaiheen talous- ja työllisyysvaikutuksia. OX2 on kehittänyt muutaman vuoden ajan kolmea Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaa merituulivoimapuistoa: Hallaa, Lainetta ja Tyrskyä.
Selvityksen mukaan OX2:n kolme merituulivoimapuistoa loisivat koko elinkaarensa aikana eli suunnittelu-, rakennus- ja käyttövaiheissa yli 37 000 henkilötyövuotta ja tuottaisivat kunnille ja valtiolle yhteensä yli 19 miljardia euroa verotuloa. Työllisyysvaikutuksista yli kaksi kolmasosaa syntyy merituulivoimaloiden käyttöaikana.
Merituulivoiman arvioidaan olevan tulevaisuudessa hyvinkin keskeisessä roolissa sähköntuotannossa, vähäpäästöisen teollisuuden kasvuedellytysten luomisessa ja Suomen hiilineutraaliuustavoitteiden saavuttamisessa.
Gaian selvityksen mukaan OX2:n merituulivoimapuistojen merkittävimmät aluetaloudelliset vaikutukset tulevat syntymään niiden 35 vuoden käyttövaiheen aikana. Mikäli merituulivoimapuistojen luvitus etenee sujuvasti, niiden sähköntuotanto voisi alkaa vuonna 2030. OX2:n kolmen Pohjanlahdelle sijoittuvan merituulivoimapuiston yhteenlaskettu investointikustannus on noin 15 miljardia euroa.
Laine nousee
Merituulivoiman ”edunsaajia” ovat esimerkiksi Pietarsaari ja sen ympäristö. Yksin Laine-merituulivoimapuiston taloudelliset vaikutukset Pietarsaareen ja sen ympäristöön ovat merkittävät, Gaian raportissa todetaan. Laine työllistää suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa sekä käyttöaikana noin 13 000 henkilötyövuotta ja tuottaa kunnille ja valtiolle noin 7,3 miljardia euroa veroja.
Yli kaksi kolmasosaa (70 %) työllisyysvaikutuksesta syntyy merituulivoimapuisto Laineen 35 vuotta kestävän tuotantovaiheen aikana. Laine-hankkeen koko investointikustannus on noin 5,5 miljardia euroa, ja sen koko elinkaaren aikaistenkäyttökustannusten arvioidaan olevan noin 2,8 miljardia euroa. Investointien ja käytön suurin paikallinen vaikutus syntyy huollosta, asennuksista ja varaosista: noin 18 % kokonaiskustannuksista.
Pietarsaaresta tuulivoimahubi
Pietarsaaren sataman toimitusjohtaja Juha Hakala uskoo, että merituulivoimassa on paljon potentiaalia – seudullisesti ja laajemminkin.
”Nyt kun tuulivoimapuistoja ryhdytään rakentamaan merelle, on meidän satamamme hyvä tukikohta projekteille. Ja sitten kun tuulivoimapuisto on toiminnassa, käyttö ja kunnossapito voidaan toteuttaa satamasta käsin”, toteaa Hakala.
Myös ”perinteisen” maatuulivoiman kannalta Pietarsaari on keskeisesti sijoittunut. ”Noin neljäsosa nyt suunnitellusta uudesta tuulivoimakapasiteetista sijaitsee alle 200 km säteellä Pietarsaaresta”, Hakala toteaa.
Nostetta nostureista
Tuulivoimaprojektien massiiviset kuljetukset virtaavat vaivatta satamasta sisämaahan – kiitos sataman viimeaikaisten investointien. Näistä tärkein on vuonna 2023 satamassa käyttöön otettu 140 tonnia nostava Liebherr-satamanosturi, joka tuli ”taistelupariksi” olemassa olevalle Gottwald-satamanosturille.
”Tuulivoimaprojektien kannalta tilanne on nyt erinomainen: kahden satamanosturin yhteispeli tuo maksimaaliset tehot”, toteaa Hakala.
Keväällä 2023 yksi tuulivoimatoimitus – 10 tuulivoimalaitosta – kulki sataman läpi matkalla Karstulaan. Hakala muistuttaa, että valmiiksi mietitty konsepti ja esteettömyys on iso juttu tuulivoimaprojektien onnistuneen logistiikan kannalta:
”Maantiekuljetuksia tarvitaan tyypillisen tuulivoimaprojektin yhteydessä yli 150 kappaletta, joten logistiikan pitää rullata hyvin”, Hakala toteaa ja lisää, että Pietarsaaren satama on ”täysillä mukana” tekemässä vihreää siirtymää maalla ja merellä.
Lisätietoja: portofpietarsaari.fi
Teksti: Sami J. Anteroinen
