Energia-alan media

Pietarsaaren satama tukee merituulivoimaa

Pohjanmaa on tunnetusti tuulivoimamaakunta – mutta viime aikoina katseet ovat suuntautuneet lakeuden lisäksi ulapalle. Konsulttitalo Gaia Consulting selvitti vastikään uusiutuvan energian yhtiö OX2:n toimeksiannosta OX2:n Pohjanlahdella sijaitsevien merituulivoimalahankkeiden investointi- ja käyttövaiheen talous- ja työllisyysvaikutuksia. OX2 on kehittänyt muutaman vuoden ajan kolmea Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaa merituulivoimapuistoa: Hallaa, Lainetta ja Tyrskyä.

Selvityksen mukaan OX2:n kolme merituulivoimapuistoa loisivat koko elinkaarensa aikana eli suunnittelu-, rakennus- ja käyttövaiheissa yli 37 000 henkilötyövuotta ja tuottaisivat kunnille ja valtiolle yhteensä yli 19 miljardia euroa verotuloa. Työllisyysvaikutuksista yli kaksi kolmasosaa syntyy merituulivoimaloiden käyttöaikana.

Merituulivoiman arvioidaan olevan tulevaisuudessa hyvinkin keskeisessä roolissa sähköntuotannossa, vähäpäästöisen teollisuuden kasvuedellytysten luomisessa ja Suomen hiilineutraaliuustavoitteiden saavuttamisessa.

Gaian selvityksen mukaan OX2:n merituulivoimapuistojen merkittävimmät aluetaloudelliset vaikutukset tulevat syntymään niiden 35 vuoden käyttövaiheen aikana. Mikäli merituulivoimapuistojen luvitus etenee sujuvasti, niiden sähköntuotanto voisi alkaa vuonna 2030. OX2:n kolmen Pohjanlahdelle sijoittuvan merituulivoimapuiston yhteenlaskettu investointikustannus on noin 15 miljardia euroa.

Laine nousee

Merituulivoiman ”edunsaajia” ovat esimerkiksi Pietarsaari ja sen ympäristö. Yksin Laine-merituulivoimapuiston taloudelliset vaikutukset Pietarsaareen ja sen ympäristöön ovat merkittävät, Gaian raportissa todetaan. Laine työllistää suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa sekä käyttöaikana noin 13 000 henkilötyövuotta ja tuottaa kunnille ja valtiolle noin 7,3 miljardia euroa veroja.

Yli kaksi kolmasosaa (70 %) työllisyysvaikutuksesta syntyy merituulivoimapuisto Laineen 35 vuotta kestävän tuotantovaiheen aikana. Laine-hankkeen koko investointikustannus on noin 5,5 miljardia euroa, ja sen koko elinkaaren aikaistenkäyttökustannusten arvioidaan olevan noin 2,8 miljardia euroa. Investointien ja käytön suurin paikallinen vaikutus syntyy huollosta, asennuksista ja varaosista: noin 18 % kokonaiskustannuksista.

Port of Pietarsaari

Pietarsaaresta tuulivoimahubi

Pietarsaaren sataman toimitusjohtaja Juha Hakala uskoo, että merituulivoimassa on paljon potentiaalia – seudullisesti ja laajemminkin.

”Nyt kun tuulivoimapuistoja ryhdytään rakentamaan merelle, on meidän satamamme hyvä tukikohta projekteille. Ja sitten kun tuulivoimapuisto on toiminnassa, käyttö ja kunnossapito voidaan toteuttaa satamasta käsin”, toteaa Hakala.

Myös ”perinteisen” maatuulivoiman kannalta Pietarsaari on keskeisesti sijoittunut. ”Noin neljäsosa nyt suunnitellusta uudesta tuulivoimakapasiteetista sijaitsee alle 200 km säteellä Pietarsaaresta”, Hakala toteaa.

Port of Pietarsaari

Nostetta nostureista

Tuulivoimaprojektien massiiviset kuljetukset virtaavat vaivatta satamasta sisämaahan – kiitos sataman viimeaikaisten investointien. Näistä tärkein on vuonna 2023 satamassa käyttöön otettu 140 tonnia nostava Liebherr-satamanosturi, joka tuli ”taistelupariksi” olemassa olevalle Gottwald-satamanosturille.

”Tuulivoimaprojektien kannalta tilanne on nyt erinomainen: kahden satamanosturin yhteispeli tuo maksimaaliset tehot”, toteaa Hakala.

Keväällä 2023 yksi tuulivoimatoimitus – 10 tuulivoimalaitosta – kulki sataman läpi matkalla Karstulaan. Hakala muistuttaa, että valmiiksi mietitty konsepti ja esteettömyys on iso juttu tuulivoimaprojektien onnistuneen logistiikan kannalta:

”Maantiekuljetuksia tarvitaan tyypillisen tuulivoimaprojektin yhteydessä yli 150 kappaletta, joten logistiikan pitää rullata hyvin”, Hakala toteaa ja lisää, että Pietarsaaren satama on ”täysillä mukana” tekemässä vihreää siirtymää maalla ja merellä.

Lisätietoja: portofpietarsaari.fi

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jaa tämä artikkeli: 

Ympäristö

Kalajoen satama on valmiina tuulivoimalogistiikkaan

Kalajoen satamasta on tullut logistinen keskipiste saha- ja puuteollisuuden ohella myös projekti- ja tuulivoimayhtiöiden toimitusketjuille. Tuulivoimakuormausten lisääntyminen on tulosta satamapalveluiden määrätietoisesta

Höyryn paineenalennuksesta energiat hyötykäyttöön

Suomen kaukolämpölaitoksissa ja prosessiteollisuudessa haaskataan paljon lämmöntuotannossa käytettävää höyrynpainetta, kun painetta alennetaan kaukolämpöverkkoon tai teolliseen prosessiin sopivaksi. Lämpölaitoksen hyötysuhdetta voidaan nyt

Ovatko päästömittauslaitteenne luotettavia?

Tarkkuusmittauslaitteissa jokainen yksityiskohta on tärkeä. Laitteiden suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtina – tarkkuuden lisäksi – on oltava luotettavuus ja kestävyys. Suomalainen teknologiakonserni

Tekoäly uudistaa energia-alaa

Uusilla tekoälyyn perustuvilla etäkäyttö- ja ohjausjärjestelmillä voidaan jo muun muassa parantaa teollisuuden prosessien ja voimalaitosten sekä sähköverkon toimivuutta. Rakennusautomaatioon tekoäly tuo

Uusiutuva geoenergia tuottaa pian kaukolämpöä

Geolämmön hyödyntämiseen tähtäävää teknologiaa kehitetään St1:n pilottihankkeessa Otaniemessä Uusiutuvan ja päästöttömän syvän geolämmön hyödyntämistä tutkitaan ja kehitetään tällä hetkellä eri puolilla

Kaksoisolennaisuusarviointi energia-alan yrityksissä

Selvityshankkeen tavoitteena on tukea energia-alan yrityksiä kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisessa EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Hankkeen tuloksena on luotu toimialaopas, joka tarjoaa käytännön ohjeita

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Enertec 1/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.