Energia-alan media

Päättäjäbarometri: tuulella ja auringolla on päättäjien vahva tuki

Suomen uusiutuvat ry selvitti laajasti valtakunnallisten sekä alueellisten poliittisten päättäjien ja virkamiesten mielipiteitä kotimaisesta teollisen kokoluokan tuuli- ja aurinkovoimasta. Kyselyn mukaan tuuli- ja aurinkovoima nähdään vahvasti osana tulevaisuuden energiajärjestelmää ja molempien lisärakentamiselle on päättäjien ja virkamiesten selkeä tuki.

AULA RESEARCHIN kesällä 2024 toteuttaman kyselyn
mukaan tuuli- ja aurinkovoimalla on korkea yleinen hyväksyttävyys
valtakunnallisten sekä alueellisten vaikuttajien keskuudessa.

Valtakunnallisista vastaajista 82 prosenttia ja alueellisista
vastaajista 80 prosenttia kannattaa tuulivoiman lisärakentamista
merkittävästi tai jonkin verran. Aurinkovoiman lisärakentamista
toivoo vielä runsaampi joukko, sillä sen lisärakentamista
merkittävästi tai jonkin verran kannattaa valtakunnallisista
vaikuttajista 96 prosenttia ja alueellisista vaikuttajista 94
prosenttia.

Suomalaiset vaikuttajat näkevät tuuli- ja aurinkovoiman
ensisijaisiksi hyödyiksi Suomen energiaomavaraisuuden kasvun
sekä päästöjen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Etenkin
tuulivoiman kohdalla myös kiinteistöverotulot koetaan alueellisesti
tärkeiksi. Molempia toivotaan rakennettavan etenkin
jo valmiiksi teollisuuskäytössä oleville alueille, mutta tuulivoimaa
myös merelle ja aurinkovoimaa käytöstä poistetuille turvesoille.

”On hienoa nähdä, että uusiutuvalla energialla on
maamme vaikuttajien vahva tuki. Jotta pystyisimme toteuttamaan
esimerkiksi vaikuttajien toiveen uusiutuvan energian jo
rakennettuun ympäristöön rakentamisesta, on tärkeää huomioida
tämä sääntelyä luotaessa. Esimerkiksi etäisyyksien arvioinnissa
tapauskohtainen ääniasetusta noudattava lähestyminen
on ollut Suomessa hyvin toimiva tapa määritellä hankkeiden
etäisyyksiä asutukseen. Myös kiinteistöveron pitäminen
suorana tulona hankekuntaan nähdään oleellisena hyötynä ja
hankkeiden hyväksyttävyyden rakennuspalikkana”, kommentoi
Suomen uusiutuvien edunvalvontajohtaja Matias Ollila.

Vastaajat kertoivat kyselyllä myös millaisia haittapuolia he
näkevät tuulivoiman tai aurinkovoiman lisäämisessä. Koetut
huolet liittyivät muun muassa tuuli- tai aurinkopuistojen rakentamisen
vaikutuksiin maisemalle tai ympäröivälle luonnolle.
Vastaajat näkivät, että myös energiajärjestelmätasolla tulee
löytää ratkaisuja tasaamaan tuuli- ja aurinkovoiman tuotannossa
tapahtuvaa luonnollista vaihtelua. Nämä teemat on tunnistettu
myös Suomen uusiutuvien strategiatyössä, ja ne tulevat
olemaan keskeisiä painopistealueita uuden yhdistyksen toiminnassa
tulevina vuosina.

Vaikka tuuli- ja aurinkovoiman hyväksyttävyys on jo korkealla
tasolla, voisi sitä vielä vastaajien mielestä lisätä aktiivisella
vuorovaikutuksella paikallisyhteisön kanssa sekä etenkin
alueellisesta näkökulmasta pitämällä kiinni kunnan saamista
kiinteistöverotuloista.

Aula Research toteutti Suomen uusiutuvat ry:n
päättäjäbarometrin kesällä 2024, aineisto kerättiin
17.6.2024 – 20.8.2024. Selvitykseen vastasi 722 vastaajaa
edustaen valtakunnallisia ja alueellisia vaikuttajia.
Noin 1/3 vastaajista ovat valtakunnallisia vaikuttajia ja
2/3:lla näkökulma on alueellinen.

Lisätietoja:
Matias Ollila, edunvalvontajohtaja
Suomen uusiutuvat ry, matias.ollila@suomenuusiutuvat.fi
tai

Melina Mäntylä, partner
Aula Research, melina.mantyla@aularesearch.fi

Lähde: Suomen uusiutuvat ry

Kuva: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Kestävä energiasiirtymä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja ilmastotavoitteiden toteutumista

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.