Energia-alan media

Päättäjäbarometri 2025: Tuuli- ja aurinkovoimaa halutaan lisää

Kuva: Pexels

Poliittinen tuki uusiutuvalle sähköntuotannolle vahvaa

Suomen uusiutuvat ry:n päättäjäbarometrin mukaan poliittinen tuki teollisen kokoluokan tuuli- ja aurinkovoimalle on vahvaa. Erityisesti valtakunnalliset päättäjät ja virkamiehet suhtautuvat myönteisesti uusiutuvaan sähköntuotantoon: enemmistö kannattaa tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamista. Suurimpina hyötyinä nähdään energiaomavaraisuuden vahvistuminen sekä päästöjen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Korkea hyväksyttävyys – myös teollisuusinvestoinnit hyötynä

Aula Researchin kesällä 2025 toteuttaman kyselyn mukaan 83 prosenttia vastaajista haluaa lisätä tuulivoimaa ja 92 prosenttia aurinkovoimaa merkittävästi tai jonkin verran. Tuulivoiman kohdalla korostui lisäksi vihreän siirtymän teollisten investointien mahdollistaminen, ja molempien tuotantomuotojen arvioitiin laskevan sähkön hintaa.

Rakentaminen ensisijaisesti teollisuusalueille

Uusia voimaloita toivotaan pääosin jo rakennettuun ympäristöön teollisuusalueille (tuulivoima 74 %, aurinkovoima 79 %). Tuulivoiman kohdalla myös meri (65 %) ja aurinkovoiman osalta käytöstä poistetut turvesuot (71 %) saivat kannatusta.

”Päättäjien ja virkamiesten viesti on selvä: Suomeen toivotaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, ja ne halutaan rakentaa ensisijaisesti jo rakennettuun ympäristöön. On ristiriitaista, että samaan aikaan hallitus valmistelee alueidenkäyttölain uudistusta, joka sisältää kiinteän vähimmäisetäisyyden asuinrakennuksiin. Suomessa teollisuusalueet sijaitsevat pääasiassa lähellä asutusta, joten suuri kiinteä etäisyys asutukseen tekisi teollisuusalueiden ja muun rakennetun ympäristön hyödyntämisestä uusiutuvan energian tuotantoon monin paikoin vaikeaa tai mahdotonta”, toteaa Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.


Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Kuva: Aki Kolehmainen

Hyväksyttävyys syntyy paikallistasolla

Barometrin mukaan hyväksyttävyyttä kunnissa parantavat aktiivinen paikallinen vuorovaikutus, mahdollisuus paikalliseen päätöksentekoon sekä kiinteistöverotulot.

”Tulokset ovat linjassa Itä-Suomen yliopiston aiemman tutkimuksen kanssa, jonka mukaan tuulivoiman hyväksyttävyyttä Suomessa vahvistaa kuntien päätösvalta ja suora taloudellinen hyöty kiinteistöverotuotoista. Tämä yhdistelmä erottaa Suomen muista maista ja on tärkeä valttikorttimme. Jos kuntien päätösvaltaa kavennetaan valtakunnallisella sääntelyllä, myös hankkeiden hyväksyttävyys voi heikentyä”, Mikkonen korostaa.

Huolia maisemasta, melusta ja maa-alasta

Tuulivoiman haittoina mainittiin maisema- ja meluvaikutukset sekä vaikutukset eläimistöön. Aurinkovoiman kohdalla haittoja olivat tuotannon kausiluonteisuus, ympäristövaikutukset ja suuri maa-alan tarve.

Kyselyyn vastasi 209 valtakunnantason päättäjää, virkamiestä ja median edustajaa sähköisesti ja puhelinhaastatteluilla. Kyseessä on toistomittaus vuonna 2024 toteutetulle tutkimukselle.

Lähde: Suomen uusiutuvat ry

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Energian varastointi Suomessa

Kehitystä ja uusia ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin Energian varastoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti osana energiamurrosta, kun fossiilisista polttoaineista pyritään siirtymään kohti hiilineutraaleja ratkaisuja.

Sähköä tarvitaan myös sähköverkon ulkopuolella

VTT:n koordinoimassa projektissa kehitettiin uutta teknologiaa sähköntuotantoon ääriolosuhteissa Sähköverkon ulkopuolella on tuhansia linkkimastoja, sääasemia, rakennustyömaita, rautateitä ja muita kohteita, joissa tarvitaan

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.