Sähköntuotannon päästöt ovat nyt alemmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin. Energiateollisuus ry:n tammikuussa julkaisemat sähköntuotannon vuositilastot osoittavat, että sähköntuotannon päästöt laskivat vuoden 2019 aikana peräti 23 prosenttia. Tärkein syy päästöjen vähenemiseen on sähkön erillistuotannon romahdus lähes puoleen edellisen vuoden tasosta, ja samalla fossiilisten käytön väheneminen erillistuotannon sisällä.
Erityisesti energiakeskustelun ”mustat pekat” peruuttivat huomattavasti vanhoista asemistaan: kivihiilen käyttö sähkön erillistuotannossa laski 52% ja turpeen 48%. Erillistuotantoon luetaan fossiilisilla ja turpeella tuotettu sähkö silloin, kun samalla ei tuoteta (myös) lämpöä. Hiilen osuus kaikesta sähköntuotannosta laski yhdeksästä seitsemään prosenttiin ja turpeen viidestä neljään prosenttiin.
Kokonaisuudessaan sähkön kulutus vuonna 2019 oli 86 terawattituntia. Kulutus laski viime vuoden aikana 1,5 terawattituntia, mikä johtuu teollisuuden volyymin laskusta. Metsäteollisuuden vaikutus teollisuuden kulutuksen vähenemiseen oli suurin, noin 60%. Teollisuus käyttää tätä nykyä liki puolet (46%) kaikesta sähköstä.
Energiateollisuuden mukaan päästökauppa on todella alkanut vaikuttaa siihen, miten energiaa tuotetaan. Koska fossiilisten polttoaineiden käyttö ei enää ole kannattavaa, ne poistuvat tuotannosta sitä mukaa, kun uutta kapasiteettia saadaan tilalle. Lupaavimmat näkymät uusille investointipäätöksille ovat sähköntuotannon osalta tuulivoimassa.
Tuulivoiman osuus onkin nyt asettunut ensimmäistä kertaa pysyvästi fossiilisten yläpuolelle, tuulivoiman saavuttaessa uuden vuosituotantoennätyksen 6,1 TWh. Tuulivoiman suhteellinen osuus nousi kuitenkin vain vähän. Isompi lisäys on odotettavissa tämän vuoden aikana, sillä vaikka vuonna 2019 avattiin yhteensä 79 uutta tuulivoimalaa, niiden tuotanto ei vielä näy täysimääräisesti tilastoissa.
Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli viime vuonna 9% ja se nousee edelleen tulevina vuosina.
Päästöttömän sähköntuotannon osuus oli ennätyksellisesti 82%, uusiutuvien 47% ja kotimaisten 51%, joten Suomi vaikuttaisi peesaavan EU:n energialinjauksia varsin mallikkaasti. Joulukuussa lanseerattu EU-komission ilmasto-ohjelma, Green Deal, on komission suurin ja tärkein hanke – ja se tulee nuotittamaan jäsenvaltioiden tekemistä huomattavalla tavalla.
Grean Deal -ohjelma sisältää kymmeniä aloitteita seuraavan kahden vuoden aikana. EU ottaa ilmasto-ohjelmalla haltuun vahvan kansainvälisen ilmastovaikuttajan tonttia odotetun väkevästi. ”Vihreään diiliin” kuuluvat päästökaupan kehittäminen ja laajentaminen, energiaverotuksen uudistaminen ja energiajärjestelmien välisen yhteistyön mahdollistaminen.
Muutoksen tuulet puhaltavat myös maanteillä. Esimerkiksi joulukuussa hybridi-, kaasu- ja sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli ennätykselliset 14,5 %.
Nämä vaihtoehtoiset käyttövoimat muodostavat myös yhä suuremman osuuden koko vuoden ensirekisteröinneistä: Traficomin julkaisemien tilastojen mukaan vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus uusien henkilöautojen myynnistä oli viime vuonna noin 9%.
Nyt ollaan siis viimein tilanteessa, jossa tieliikenteen päästöjen vähentäminen alkaa näyttää realistiselta. Tilastot osoittavat, että vaihtoehtoisten käyttövoimien kasvu tapahtuu huomattavasti odotettua nopeammin. Kasvun yhtenä pullonkaulana on vielä lataus- ja tankkausinfran kehittyminen, varsinkin Pohjois-Suomessa.
Vaihtoehdot ja valinnanvara ovat yleensä hyviä asioita – niin tässäkin. Kaasu sopii sekä kevyelle että varsinkin raskaalle liikenteelle ja sähkö on omiaan kaupunki- ja taajamaliikenteessä. Eri vaihtoehdot täydentävät toisiaan ja päästöjen vähentämiseksi tarvitaan kaikki konstit.
Petri Charpentier
