Energia-alan media

Onko aurinkovoima kannattavaa pohjoisessa? Simoon valmistunut aurinkopuisto kasvatti suomalaista osaamista

Kuvassa on Solarigon Simoon rakentama aurinkopuisto. Kuva: Solarigo Systems Oy

Ensimmäisessä Suomen Lapissa sijaitsevassa teollisen mittaluokan aurinkopuistossa käynnistetään parhaillaan tuotantoa. Solarigo Systems Oy suunnitteli ja rakensi Simoon massiivisen, 70 MWp:n kokoisen aurinkopuiston.

Simon kuntaan on valmistunut yksi Euroopan pohjoisimmista teollisen mittaluokan aurinkopuistoista. Toisin kuin usein ajatellaan, Pohjois-Suomi sopii aurinkovoiman tuotantoon hyvin. Voimalan tulisi kuitenkin sijaita meren läheisyydessä – esimerkiksi Simo on Perämeren rannalla.

”Suomessa rannikolla olevat aurinkovoimalat tuottavat tyypillisesti 10–15 % enemmän energiaa kuin sisämaahan rakennetut. Tämä on sen ansiota, että rannikolla pilvisiä päiviä on vähemmän”, kertoo Solarigo Systems Oy:n toimitusjohtaja Antti Koskelainen.

”Lapissa on talven kaamoksen vastapainona kesän yötön yö. Juhannuksen aikoihin aurinkosähkön tuotanto jatkuu lähes 24/7, ja silloin korvataan talviajan matalaa tuotantoa”, hän toteaa.

Simon aurinkovoimala on yksi Suomen ensimmäisistä teollisen mittakaavan hankkeista, joka yhdistää aurinko- ja tuulivoimaa samaan kokonaisuuteen. Hankkeessa Solarigon asiakas on Exilionin Simon Aurinkopuisto.

”Hankkeen avulla voimme lisätä Suomen energianomavaraisuusastetta ja vastata hiilineutraaliustavoitteisiin. Tuuli ja aurinko ovat hyvä pari, sillä aurinkoenergiaa saamme eniten kesäisin, jolloin tuulivoiman tuotanto on vähäisempää, ja talvella tuuli täydentää aurinkoa. Hybridimalli tekee energiantuotannosta tasaisempaa ympäri vuoden”, sanoo Exilionin liiketoiminnan kehityksestä ja sähkömarkkinoista vastaava johtaja Tommi Riski.

Sijainti vaikuttaa suunnitteluun ja rakentamiseen

Pohjoinen sijainti on otettava huomioon sekä projektin suunnittelussa että rakennusvaiheessa. Simon aurinkopuiston rakentamisessa Solarigo pyrki hyödyntämään vuodenaikojen vaihtelut muun muassa siten, että sorminäppäryyttä vaativia asennustöitä keskitettiin kesäaikaan. Raskailla koneilla tehtävät työt puolestaan ajoitettiin talvikuukausille, jolloin maa oli roudassa.

Kyseessä on Solarigon historian suurin projekti, ja se toteutettiin pääosin suomalaisten yhtiöiden voimin. Rakentamisen aikana tekijöille kertyi hyödyllisiä oppeja isojen aurinkovoimahankkeiden toteuttamisesta erityisesti pohjoisen vaativissa olosuhteissa.

”Tämä projekti on nostanut suomalaista aurinkovoimaosaamista merkittävästi. Solarigon suunnittelijoiden, projektijohtajien ja asentajien sekä alihankintaverkostomme ammattitaito on vahvistunut. Teollisen mittakaavan projektijohto ja -toteutus vaatii useiden eri tahojen saumatonta yhteistyötä, jotta aikataulu pitää ja virheet vältetään”, Antti Koskelainen sanoo.

”Kun näin mittava projekti viedään menestyksekkäästi läpi, kaikki ovat tehneet hyvää työtä.”

Hanke numeroina: Simon aurinkopuisto

  • Solarigon historian suurin yksittäinen aurinkovoimalahanke: suunnittelu ja rakentaminen sekä puiston huolto ja ylläpito tuotantoaikana
  • Hankkeen kesto noin 3 vuotta, josta rakentamista noin 1,5 vuotta
  • Töissä oli hetkittäin yhtäaikaisesti jopa yli 100 ihmistä
  • 120 000 aurinkopaneelia
  • Arvioitu vuosituotanto on noin 65 000 megawattituntia
  • Alkaa tuottaa sähköä kaupallisesti marraskuussa 2025
  • Liitetty Fingridin kantaverkkoon
  • Asiakkaana Exilion Oy/Simon Aurinkopuisto Ky
  • Simon aurinkovoimalan investoinnin arvo oli noin 40 miljoonaa euroa, ja hanke sai 8,9 miljoonan euron investointituen työ- ja elinkeinoministeriöltä osana EU:n Next Generation EU -rahoitusta.

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Sähköverkko 2030: Valmistaudu nyt!

Sähköverkon digitalisointi on välttämätöntä tulevaisuuden joustavan energian kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi Energiasektori kehittyy täydellä vauhdilla. Euroopassa sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan jopa 7%

Suomi valmistelee 26 GW aurinkovoimaa

Uusi ala kaipaa ennustettavaa ja kannustavaa toimintaympäristöä Suomen uusiutuvien tilastojen mukaan Suomeen on suunnitteilla reilu 300 teollisen kokoluokan aurinkovoimahanketta, joiden teho

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.