Valmistelussa olevan esityksen tavoitteena on turvata sähköverkon liityntäkapasiteetin tarkoituksenmukainen ja tehokas hyödyntäminen tilanteessa, jossa uusien liittymien kysyntä ylittää sähköverkossa käytettävissä olevan liityntäkapasiteetin. Tavoitteena on varmistaa sähköverkon kapasiteetin riittävyys, kannustaa kulutusinvestointien ohjaamiseen lähemmäs tuotantoa ja sähköverkon kustannustehokas kehittäminen.
”Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa rajallisella verkkokapasiteetilla mahdollisimman paljon investointeja, samalla huolehtien koko sähköjärjestelmän kehittämisestä kestävästi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala linjaa.
”Tarkoituksena ei ole estää datakeskusten rakentamista Etelä-Suomeen tai jakaa Suomea alueisiin, joihin datakeskuksia saa tai ei saa rakentaa. Tavoitteena on käyttää olemassa olevaa sähköverkkoa mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollistaa mahdollisimman paljon uusia erilaisia investointeja. Samalla haemme ratkaisuja sekä sähkön riittävyyden että kohtuullisen hinnan varmistamiseen sähkön käyttäjille sähkön kysynnän kasvaessa”, Multala jatkaa.
”Tällä hetkellä etelässä on monin paikoin vähemmän liityntäkapasiteettia saatavilla kuin pohjoisessa. On järkevää, että suurta sähkönkulutusta sijoittuu mahdollisuuksien mukaan sinne, missä sähköä tuotetaan tai verkkokapasiteettia on saatavilla. Myös uuden sähköntuotannon rakentuminen on tärkeä varmistaa ja siihen kannustaa”, ministeri Multala selventää.
Tarkoituksena on antaa verkkoyhtiöille selkeä säännösperusta, jonka pohjalta priorisointia voidaan tehdä, kuitenkin samanaikaisesti pitäen huolta investointiympäristön houkuttelevuudesta. Järjestelyn yksityiskohdat tarkentuvat valmistelun edetessä.
”Pyrimme saamaan hallituksen esityksen eduskunnan käsiteltäväksi vielä tämän syyskauden aikana. Kyse on myös muista sähköliittymiä tarvitsevista investoinneista, ei vain datakeskuksista”, ministeri Multala määrittelee.
”Olemme tarttuneet nopeasti sähköistyvän yhteiskunnan haasteeseen jo aiemmissa lakihankkeissa. Olemme esimerkiksi edistäneet säädäntömuutoksin sähköntuotannon ja -kulutuksen sijoittumista lähekkäin ja mahdollistaneet osittaisella teholla ja vaiheittain kantaverkkoon liittymisen. Asia on korostunut, kun sekä sähköntuotanto että sähkönkulutus kasvavat nopeasti. Samaan aikaan verkkoon hakeutuu uusia suuria kulutuskohteita ja varastointiratkaisut yleistyvät”, ministeri toteaa.
Käynnissä on myös investointituen valmistelu säävarman, nopeasti käynnistyvän uuden energiantuotannon varmistamiseksi. Suomen kaltaisessa maassa on varmistettava sähkön riittävyys myös pitkinä tuulettomina pakkasjaksoina. Tällaista energiantuotantoa ei ole merkittävästi syntynyt markkinaehtoisesti.
”Selvää on, että Suomi tarvitsee jatkossakin merkittäviä verkkoinvestointeja kasvavan sähkönkulutuksen ja uuden tuotannon mahdollistamiseksi, eikä sähköverkon kehittämistarvetta voida ohittaa. Olemmekin vahvistaneet kantaverkkoyhtiön investointikykyä sekä lisänneet resursseja luvitukseen. Priorisointimallin myötä olemassa olevaa kapasiteettia voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin”, ministeri Multala muistuttaa.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
