Nykyisin maalämpöä hyödynnetään myös teollisuudessa ja jopa valtavissa logistiikkakeskuksissa. Kun lämpökaivoja porataan riittävästi, maalämpö soveltuu käytettäväksi kaikenlaisissa rakennuksissa.
MAALÄMPÖPUMPUT HYÖDYNTÄVÄT energianlähteenä
maaperää, johon lämpöenergiaa varautuu koko ajan. Maasta
saatavaa lämpöä käytetään sitten esimerkiksi kiinteistön lämmittämiseen
ja tarvittaessa myös jäähdyttämiseen.
Tyypillisesti maalämpö on vaihtoehto kaukolämmölle niin
pienissä kuin suuremmissakin kiinteistöissä. Toisaalta maalämpö
toimii hyvin myös taajamien ulkopuolisilla alueilla,
joille ei ole rakennettu kaukolämpöverkkoja.
”Aiemmin maalämpöjärjestelmiä asennettiin pääasiassa
omakotitaloihin, mutta varsinkin muutaman viime vuoden
aikana maalämpö on tullut yhä laajemmin vaihtoehdoksi
myös teollisuuden lämmönlähteenä. Sitä käytetään muun
muassa monien isojen kerrostaloyhtiöiden energiaratkaisuna”,
toteaa Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n hallituksen
puheenjohtaja Mikko Sandberg.
Hän muistuttaa, että maalämpö soveltuu lämmityksen
lisäksi myös jäähdytykseen. Se voi siis korvata myös kaupunkien
kaukojäähdytysverkkoja.
”Moniin uudisrakennuksiin asennetaan jo alun perin maalämpöjärjestelmä.
Niihin ei siis missään vaiheessa edes suunnitella
liitäntää kaukolämpöverkkoon.”
Energiatehokkaita ratkaisuja
Kansainvälisesti Suomi on edelläkävijämaita maalämmön
käyttäjänä.
”Pohjoisen sijainnin takia täällä tarvitaan paljon lämmitystä.
Näin ollen on luontevaa, että tänne on ensimmäisten
joukossa haettu hyviä, toimivia ja energiatehokkaita lämmitysratkaisuja”,
muistuttaa Sandberg.
”Euroopassa itse asiassa vain Ruotsi on maalämmön käytössä
Suomea edellä – myös teollisuuden energiasovelluksissa
– kun taas Keski- ja Etelä-Eurooppa ovat noin 15 vuotta meistä
jäljessä. Monissa maissa on jumiuduttu käyttämään maakaasua.”
Nyt useilla Euroopan alueilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta,
joten maalämpöjärjestelmiä asennetaan ulkomaillakin
aiempaa enemmän.
”Eteläisessä Euroopassa saisi helposti ainakin 30 prosenttia
energiansäästöä pelkästään sillä, että kiinteistöihin asennettaisiin
paremmat lämmöneristeet”, Sandberg arvioi.
”Kansainvälisesti
Suomi on
edelläkävijämaita
maalämmön käyttäjänä.
Logistiikkakeskuksille paljon syviä lämpökaivoja
Suomeen on asennettu teollisuuden maalämpöjärjestelmiä jo
useiden vuosien ajan.
Esimerkiksi Bastukärrin teollisuusalueelle Sipooseen rakennettiin
vuosina 2011–2014 maalämpöä ja bioenergiaa hyödyntävä
laitos, joka tuohon aikaan oli Suomen suurin maalämpölaitos.
Maalämpöjärjestelmä tarvittiin toimittamaan lämpö- ja
kylmäenergiaa
ruokakauppaketjun logistiikkakeskukselle, joka
oli suunniteltu käyttämään lämmitysenergiana pääasiassa
maalämpöä. Fortumin rakentamaa laitosta varten porattiin
peräti 160 lämpökaivoa.
Itse asiassa lämpökaivokentästä tuli kokonaisuudessaan
vielä suurempi. Samalle alueelle nimittäin rakennettiin myös
toinen varastorakennus, joka valmistui 2010-luvun loppupuolella.
Sen alapuolelle porattiin vielä toiset 160 lämpökaivoa.
Kaivoja porattiin jopa 300 metrin syvyisiksi, mikä tuolloin
oli Suomessa uutta. Normaalisti lämpökaivoja oli aiemmin
porattu korkeintaan 200 metrin syvyyteen.
Lämpöpumppujen ja maalämpökaivojen ohella järjestelmään
tuli pellettikattiloita. Lisäksi huippukuormatilanteiden
varajärjestelmäksi varattiin öljykattila.
Kesäkaudella järjestelmä tuottaa jäähdytysenergiaa
vapaajäähdytyksenä kalliosta ja muina aikoina lämpöpumppujen
jäähdytysajolla. Muuta jäähdytystä halleissa ei tarvita.
Maalämmön teollisuussovellukset ovat sittemmin yleistyneet
Suomessa. Monissa tapauksissa maalämpöjärjestelmä voi suurissa
teollisuuskohteissa tuottaa energiaa paremmalla hyötysuhteella
kuin pienemmissä pientalojärjestelmissä.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Sandberg sanoo, että aiemmin maalämpöjärjestelmiä asennettiin
pääasiassa omakotitaloihin, mutta varsinkin muutaman viime vuoden aikana maalämpö on tullut yhä laajemmin vaihtoehdoksi myös teollisuuden
lämmönlähteenä.
Jälkiasennukset mahdollisia
Teollisuuden maalämpöjärjestelmissä tarvitaan yleensäkin
enemmän lämpökaivoja kuin pienemmissä kiinteistöissä – vähintään useita kymmeniä, joskus jopa yli sata. Usein puhutaan
kaivokentistä. Mahdollisuuksien mukaan kaivot pyritään
poraamaan kallioon.
”On huomattava, että lämpökaivot eivät voi olla aivan
lähellä toisiaan. Kaivojen välisen etäisyyden on oltava vähintään
20 metriä, joten tarvitaan isoja tontteja. Tosin sellaisiahan
isoilla halleilla on jo luonnostaan”, Sandberg pohtii.
”Lisäksi kaivoista on tehtävä syvempiä kuin pientalojen
lämpökaivoista.”
Hän uskoo, että teollisuuden suuria maalämpöjärjestelmiä
asennetaan vielä paljon enemmänkin lähivuosina.
”Järjestelmän voi vaihtaa maalämmöksi myös jälkikäteen”,
hän toteaa.
Monesti varsinkin öljy- tai kaasulämmitysjärjestelmistä on
siirrytty maalämpöön.
”Joskus olemissa olevissa teollisuuskiinteistöissä voidaan
osittain hyödyntää prosessilämpöä rakennuksen lämmitykseen.
Silloin ehkä riittää, jos laitoksen yhteyteen asennetaan
pienehkö maalämpösysteemi. Uusissa kiinteistöissä kannattaa
todennäköisesti investoida isompiinkin järjestelmiin”, Sandberg
ehdottaa.
Järjestelmillä paljon kysyntää
Nyt kun energiatehokkuuteen pyrittäessä investoidaan lämpöpumppuihin
paljon enemmän kuin ennen, pumppuja ei pystytä
toimittamaan niin paljon kuin kysyntä edellyttäisi.
”Tämä aiheuttaa valtavan kysyntäpiikin kaiken kokoisissa
lämpöpumpuissa. Paikoitellen lämpöpumpuilla on jo puolen
vuoden toimitusaikoja, ja lämpökaivojen porauskapasiteetistakin
alkaa olla pulaa. Myös urakoitsijat ovat täystyöllistettyjä”,
sanoo Sandberg.
Toimitusketjuongelmia toki on ollut jo aikaisemminkin muun
muassa koronapandemian takia, ja nyt myös laitteistojen
kysyntä on moninkertaistunut. Samaan aikaan materiaalien ja
komponenttien hinnat nousevat.
”Investointi kuitenkin maksaa itsensä nopeasti takaisin. Se
myös nostaa rakennusten arvoa”, Sandberg vakuuttaa.
Energiajärjestelmien hankkimiseen voi lisäksi saada investointitukea.
”Maalämpö on päästötöntä energiaa, joka toimii hyvällä
hyötysuhteella. Pumppujen tarvitsema sähkökin voidaan tuottaa
fossiilivapaasti”, tähdentää Sandberg.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Scanoffice Oy
