Lahti Energia rakentaa Kymijärven voimalaitosalueelle uuden biopolttoaineilla toimivan Kymijärvi III -lämpölaitoksen. Aikanaan sillä korvataan 70-luvulla käyttöön otettu kivihiililaitos Kymijärvi I. Uuden lämpölaitoksen arvioidaan vähentävän Lahti Energian hiilidioksidipäästöjä noin 600 000 tonnilla vuodessa.
KYMIJÄRVI III -voimalaitoksen on määrä valmistua aikataulun mukaan vuonna 2020. Sen jälkeen uusi laitos sekä samalla tontilla toimiva Kymijärvi II -laitos vastaavat yhdessä Lahti Energian jakelualueen kaukolämmöntuotannosta.
Laitosprojektin esisuunnittelu saatiin valmiiksi keväällä 2016. Perustustöiden jälkeen laitoksen varsinainen rakentaminen alkaa vuonna 2018.
Laitosinvestoinnin kokonaisarvo on suunnilleen 165 miljoonaa euroa. Hankkeen työllistävä vaikutus on noin 1 000 henkilötyövuotta ja laitoksen kotimaisuusaste noin 40 prosenttia. Toimiessaan laitos työllistää suoraan tai välillisesti noin 100 henkilöä.
Nykyisestä Kymijärvi II -voimalaitoksesta saadaan sekä sähköä että kaukolämpöä. Uusi voimalaitos toimii kuitenkin ainakin ensi vaiheessa korkeapaineisena höyrykattilana ja tuottaa pelkästään kaukolämpöä, koska nykyisillä energianhinnoilla sähköntuotanto ei ole kannattavaa. Lämpölaitoksen muuntaminen myöhemmin myös sähköntuotantoon on mahdollista, jos alueelle rakennetaan vielä höyryturbiinilaitos. Suunnitelmissa tähän on varauduttu.
Voimalaitos varustetaan myös lämmöntalteenotolla (LTO), mikä nostaa laitoksen hyötysuhdetta. LTO-järjestelmän toimittaa ruotsalaisyhtiö Radscan. Järjestelmällä saadaan savukaasujen lämpöenergiasta talteen noin 30-45 megawattia.
Uuden voimalaitoksen käyttöiäksi kaavaillaan runsaat 40 vuotta.
Kattilaan haketta Lahden lähialueilta
Höyrykattilan toimittavan Sumitomo SHI FW (SFW) -yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Riiali kertoo, että Kymijärvi III -laitoksen kiertopetikattilan kaukolämpötehoksi tulee 190 megawattia. Kattilan pääpolttoaine on sertifioitu biomassa.
”Kattilassa pystytään tarvittaessa käyttämään monenlaisia kiinteitä polttoaineita: biomassaa, metsätähteitä, metsäteollisuuden jätepuuta sekä varapolttoaineina turvetta ja hiiltä”, Riialiselittää.
”Kattila on SFW:n oma tuote, jonka teknologia on jo käytössä osoittautunut toimivaksi. Olemme aiemmin valmistaneet useita monipolttobiomassakattiloita eri puolille maailmaa ja myös Suomen voimalaitoksille.”
Kiertopetikattila (Circulating Fluidised Bed, CFB) on kattilatyyppi, jossa polttoaine palaa hiekan, tuhkan ja lisäaineiden muodostamassa pedissä. Se pidetään liikkeessä kattilan alaosaan syötettävän ilmavirran avulla.
Tällainen polttotekniikka mahdollistaa erilaisten polttoaineiden käytön hyvällä hyötysuhteella. Kyseeseen tulevat myös kostea biopolttoaine sekä kivihiili, jolla on huomattavasti korkeampi lämpöarvo. Kiertopetikattiloissa tulipesän lämpötila on tyypillisesti välillä +750 °C … +950 °C.
Voimalaitoskattiloistaan tunnettu Amec Foster Wheeler Energia Oy siirtyi yrityskaupan myötä osaksi kansainvälistä Sumitomo Heavy Industries -konsernia kesällä 2017. Uudella energiayhtiöllä Sumitomo SHI FW:llä on toimintaa 15 maassa ja sen pääkonttori sijaitsee Espoossa.
Savukaasupäästöjä mitataan ja puhdistetaan
Riialin mukaan SFW toimittaa Kymijärvi III -laitokseen koko kattilalaitoksen sekä savukaasujen puhdistusjärjestelmän. Sopimukseen kuuluu kattila tukirakenteineen, samoin kuin kattilalaitoksen seinärakenteet.
Savukaasujen puhdistusjärjestelmää varten pystytetään erillinen rakennus laitoskattilan ja savupiipun väliin. Sen viereen rakennetaan myös LTO-kondenssilaitos.
Polttoainetta uudella lämpölaitoksella kuluu kylmimpänä aikana noin 50-55 rekkakuormallista päivässä.
Kattilan paineosat valmistetaan SFW:n tehtaalla Puolassa sekä alihankintana muualla Euroopassa.
Prosessiin liitetään myös 1-2 uutta apukattilaa, jotka ovat polttoaineteholtaan enintään 14,9 megawattia. Apukattiloiden pääpolttoaineena on maakaasu ja varapolttoaineena kevyt polttoöljy.
Laitos koekäyttöön kesän 2019 aikana
Uuden voimalaitoksen rakennushanke alkoi konkreettisesti maansiirtotöillä, jotka ajoittuvat vuosille 2016-2017. Maanrakennustöihin kuuluu muun muassa kallion räjäytyksiä ja louhintaa sekä maanalaisten putkistojen siirtoa.
Paalutus- ja perustustyötkin ovat jo käynnissä. Ne ovat ensimmäinen osa valmisteluvaihetta, johon sisältyy myös laitoskytkentöjen valmistelua sekä päälaitteiden suunnittelua, valmistusta ja hankintoja. Nämä työvaiheet saadaan päätökseen viimeistään kevääseen 2018 mennessä.
Vuoden 2018 puolella aletaan rakentaa kattilalaitosta, polttoaineenkäsittelylaitosta sekä lämmöntalteenottoon liittyviä rakenteita.
”Päälaitteiden toimitukset alkavat vuodenvaihteen 2017- 2018 tienoilla”, Riiali kertoo.
Laitoksen koekäyttö ja testaukset alkavat näillä näkymin kesällä 2019.
Voimalaitoksen viereen rakennetaan polttoaineen vastaanotto- ja purkupaikat, polttoainekuljettimet, mahdollinen rekkapesuhalli sekä polttoaineen varastoalueet. Kuljettimet toimittaa Raumaster Oy.
Voimalaitosalueen eteläosaan rakennetaan tarvittaessa kaukolämpöakku, jonka avulla voidaan tasata kaukolämmön kulutuksen vuorokausivaihtelua. Lisäksi Joutjokea katetaan laitosalueella osittain, jotta alueen sisäistä polttoainelogistiikkaa saadaan parannettua.
Energiantuotannon päästöt vähenevät
Kun uusi voimalaitos on valmis, vanha Kymijärvi I -hiilivoimalaitos suljetaan.
Samalla loppuu kivihiilen käyttö pääpolttoaineena Lahden voimalaitoksissa. Uuden voimalaitoksen käyttöönoton myötä Lahti Energian hiilidioksidipäästöt vähenevät arviolta 20 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Myös laitoksen muissa päästöissä on pyritty varautumaan tiukkeneviin päästörajoihin.
Kymijärvi I:n yhteydessä on aiemmin toiminut myös Lahti Energian kaasutuslaitos, joka on valmistanut kotitalousjätteistä tuotekaasua laitoskattilassa poltettavaksi. Laitosalueella on myös erillinen uudempi kaasutuslaitos, josta saadaan tuotekaasua Kymijärvi II:n lisäpolttoaineeksi.
Laitoksen lauhdevesien puhdistusta varten kehitettiin uudentyyppinen prosessi, joka tekee voimalaitoksesta vedenkulutuksen osalta lähes omavaraisen.
Raakavettä laitos tarvitsee ainoastaan jäähdytykseen. Prosessivesi saadaan polttoaineen eli biomassan sisältämästä kosteudesta. Lauhdevettä kierrätetään prosessissa, joten ylimääräistä lauhdevettä syntyy hyvin vähän. Puhdistettu lauhdevesi johdetaan Vesijärveen.
Lahti Energian kehittämä lauhteiden puhdistusprosessi on valittu työ- ja elinkeinoministeriön yhdeksi energiakärkihankkeeksi. Projektille myönnettiin TEM:n hanketukea.
Teksti: Merja Kihl ja Ari Mononen
Kuvat: Lahti Energia Oy
