Komission tänään julkaiseman Sähköistämistä edistävän toimintasuunnitelman perusteella Suomi ja Ruotsi ovat onnistuneen sähköistymisen malliesimerkkejä. Suomessa sähköön investoidaan, sitä käytetään älykkäästi, ja se on kilpailukykyistä sekä globaalisti että suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin.
Kilpailukykyinen sähkö ja mahdollisuudet investoida lisää sähköjärjestelmään luovat erinomaisen pohjan investoida teolliseen toimeliaisuuteen Suomessa ja auttaa Eurooppaa irtautumaan fossiiliriippuvuudesta. Samalla voimme saada Suomeen uutta työtä ja kasvua.
EU:n päästökauppa on paras ohjauskeino sähköistymisen toteuttamiseen. Se asettaa päästöille hinnan ja ohjaa yrityksiä investoimaan sinne, missä edullista ja päästötöntä energiaa on saatavilla. Tänään annettu komission ehdotus päästökaupan uudistamisesta on erityisen tärkeä Suomen kannalta, sillä vahva päästökauppa ohjaa sähköä tarvitsevia teollisia investointeja Suomeen. Voimme näin hyötyä edelläkävijyydestämme ja puhtaasta energiajärjestelmästämme.
”Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan selkäranka. Komissio vahvistaa ehdotuksellaan järjestelmän roolin. Odotimme kuitenkin päästökaupan tavoitetason olevan kunnianhimoisempi ja järjestelmän ottavan isomman roolin 2040-ilmastotavoitteen saavuttamisessa”, arvioi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Sähkön lisäksi Suomessa on valtava potentiaali hyödyntää tulevaisuudessa kestävää biogeenistä hiilidioksidia monin eri tavoin. Sen hyödyntäminen ja varastointi vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja poistaa pysyvästi hiilidioksidia ilmakehästä.
Komissio esittää tällaisten pysyvien hiilidioksidipoistojen kytkemistä päästökauppajärjestelmään.
”Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja suoraan ilmakehästä tehtävät pysyvät poistot ovat tärkeä täydennys päästökauppajärjestelmään EU:n edetessä kohti ilmastoneutraaliutta. Komission ehdottama malli vauhdittaa hiilidioksidin poistoja, mutta on tarpeettoman byrokraattinen”, sanoo Energiateollisuus ry:n ekonomisti Petteri Haveri.
Päästökaupasta kertyy myös tuloja EU:lle ja jäsenmaille, kun päästöoikeuksia huutokaupataan päästökauppaan kuuluville yrityksille. Näitä tuloja aiotaan ohjata jatkossakin päästövähennysinvestointeihin tukien muodossa.
Energiateollisuus painottaa, että eurooppalaisen rahan käytön tulee olla vastuullista ja edistää Euroopan kilpailukykyä. – Tuki pitää kohdistaa kaikkein kilpailukykyisimmille hankkeille. Näin tukirahoista saadaan suurin mahdollinen hyöty ja vaikuttavuus, Haveri muistuttaa.
Sähköistämistä edistävä toimintasuunnitelma on komission tiedonanto eikä siten ole sitovaa lainsäädäntöä. Päästökauppaesitys on komission lainsäädäntöesitys, jota käsitellään seuraavaksi Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden kesken. Vasta tämän jälkeen lainsäädäntö hyväksytään ja se saavuttaa lopullisen muotonsa. Energiateollisuus toivoo, että käsittely etenee joutuisasti ja johdonmukaisesti. Eurooppalainen energia-ala tarvitsee näkyvyyttä tulevaan, luottamusta markkinoiden toimintaan ja kykyyn ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia, sekä poliittista jatkuvuutta.
Lähde: Energiateollisuus ry
