Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) yhteisessä Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projektissa on tuotettu mittava tietopohja ja suomalaiselle yhteiskunnalle suunnattu kestävän energiasiirtymän tiekartta. Projektissa lähes eri alojen 300 asiantuntijaa on tuottanut tutkimustietoa, joka auttaa tunnistamaan energiasiirtymään liittyviä hyötyjä ja haittoja, kuten edistämään oikeudenmukaisuutta ja vähentämään luontokatoa.
Oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä
Globaali geopoliittinen tilanne on viime vuosina aiheuttanut häiriöitä fossiilisten polttoaineiden tuotanto- ja kuljetusketjuille sekä saanut aikaan merkittäviä öljyn ja maakaasun hintapiikkejä. Samaan aikaan pahenevat ilmastonmuutos ja luontokato tuovat uusia riskejä myös Suomen energiajärjestelmälle. Näitä riskejä on tärkeää hallita nykyistä paremmin.
Kestävän energiasiirtymän toteuttamisessa on huomioitava paitsi energiajärjestelmän toimivuus, myös monia muita näkökulmia: ilmasto- ja ympäristötavoitteet, kriittisten raaka-aineiden saatavuus, talous- ja työllisyysnäkökulmat sekä energiaturvallisuus ja oikeudenmukaisuus.
”Kaikkien energiasiirtymän kestävyystavoitteiden saavuttaminen samanaikaisesti olisi hyvin haastavaa. Sen vuoksi erilaisia tavoitteita, kuten ilmasto- ja luontovaikutusten minimointi sekä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, tulee yhteensovittaa hyväksyttävällä tavalla. Tätä voidaan edistää tietoon perustuvilla poliittisilla päätöksillä”, sanoo kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio Sykestä.
Uusia teknologioita ja materiaalitarpeita
Energiasiirtymässä ei ole kyse vain energiajärjestelmästä, vaan se kytkeytyy laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille.
”Energiantuotanto muuttuu päästöttömäksi lähivuosina, mutta myös energiaa käyttävien sektoreiden, kuten liikenteen ja teollisuuden, tulisi vähentää päästöjä varsin nopealla aikataululla. Energiajärjestelmän tulee olla joustava, mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava ja oikeudenmukainen kansalaisille ja yrityksille”, sanoo johtava tutkija Tiina Koljonen VTT:ltä.
Energiasiirtymän yksi keskeinen piirre on siirtyminen polttoaineriippuvuudesta materiaaliriippuvuuteen. Muutoksen tulisi rakentua mineraalisten raaka-aineiden kestävälle tuotannolle ja tehokkaalle kierrättämiselle. Raaka-aineita tarvitaan energiantuotannon ja -varastoinnin teknologioissa sekä sähkönsiirrossa. Niiden tuotanto ja jalostus ovat globaalisti keskittyneitä, mikä tekee tuotantoketjuista haavoittuvia geopoliittisille muutoksille.
”Raaka-aineiden tuotannon kasvupaineet kohdistuvat jatkossa yhä enemmän myös EU:n alueelle ja Suomeen. Energiasiirtymä tarjoaa yrityksille uusia mahdollisuuksia kotimaisten raaka-ainevarojen hyödyntämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Lisäksi kallioperän ja kaivannaisjätteiden raaka-aineiden tiedonhallinta tukee Suomen kykyä vastata lisääntyvään raaka-aineomavaraisuuden tarpeeseen”, kertoo erikoistutkija Mari Kivinen GTK:sta.
Projektin tulokset edesauttavat Suomea kestävän energiasiirtymän toteuttamisessa.
”Kestävä energiasiirtymä edellyttää onnistunutta kansainvälistä yhteistyötä, koko suomalaisen yhteiskunnan sitoutumista ja osallistamista sekä kestävyysperiaatteiden toteutumista päätöksenteossa läpi yhteiskunnan”, sanoo Soimakallio.
Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai komission kantaa. Euroopan unioni ja komissio eivät ole vastuussa niistä.
Kuvat: Pexels
Lähde: Suomen ympäristökeskus
