Energia-alan media

Kelluva LNG-terminaali turvaa maakaasun saatavuuden

Kuva: Excelerate Energy, Inc.

Maailmanpoliittinen tilanne tuo haasteita energian huoltovarmuuteen. Maakaasun saatavuuden turvaamiseksi Gasgrid Finland on solminut 10 vuoden vuokrasopimuksen kelluvasta LNG-terminaalista. Exemplar-niminen alus sijoitetaan Fortumin syväsatamaan Inkoossa.

”Kyseessä on poikkeuksellinen ja erittäin merkittävä hanke energian kansallisen huoltovarmuuden kannalta. Suomen lisäksi kelluva LNG-terminaali varmistaa maakaasun riittävyyden Baltiassa”, sanoo Gasgrid Finlandin kaasumarkkinayksikön päällikkö ja LNG-hankkeen projektijohtaja Esa Hallivuori.

Kelluva LNG-terminaali eli nesteytetyn maakaasun terminaalilalus varmistaa Suomen ja Baltian riippumattomuuden Venäjältä putkiyhteydellä toimitettavasta maakaasusta. Projektin esiselvitys käynnistettiin maaliskuussa Venäjälle asetettujen energiapakotteiden myötä. Maakaasutoimitukset Venäjältä keskeytyivät toukokuussa.

”Hankkeen tekniset ja turvallisuuskriittiset vaatimukset ovat korkeat ja aikataulu on ollut tiukka. Jo projektin käynnistämisvaiheessa tehtiin sijoituspaikkaselvitykset ja tutustuttiin saatavilla oleviin aluksiin. Tavoitteena on saada kelluva LNG-terminaali toimintaan ennen lämmityskauden alkua. Tällä hetkellä tavoiteaikataulu näyttää realistiselta”, Hallivuori sanoo.

kuva
Kuva: Excelerate Energy, Inc.

Kelluva LNG-terminaali on merkittävä hanke sekä energiateollisuudelle että kaasusta riippuvaiselle teollisuudelle. Tankkerilaivat tuovat nesteytetyn maakaasun terminaalialukseen, jossa se muutetaan kaasumuotoon ja syötetään kaasuverkkoon. Exemplar-terminaalialuksen vuotuinen höyrystyskapasiteetti on yli 40 terawattituntia. Suomen vuotuinen käyttötarve on perinteisesti ollut noin 25 terawattituntia, joten tarpeet täyttyvät.

Toiminnallisesti optimaalinen sijoituspaikka

Kelluvan LNG-terminaalin sijoittamispaikan valinnassa huomioitiin merenkululliset näkökohdat, satamakapasiteetti sekä kaasulogistiikka. Suomen satamista Inkoossa on parhaat edellytykset aluksen toiminnalle. Alus ankkuroidaan satamaan ja yhdistetään kaasuverkkoon.

”Tämän kokoinen alus sekä maakaasua tuovat tankkerit vaativat syväväylän. Inkoossa väylän syvyys on riittävä. Inkoossa oli myös vanhan hiilisataman paikka vapautumassa ja siten paikalla oli valmiina hankkeen vaatimaa infrastruktuuria. Lisäksi olemme rakennuttaneet Inkoon satamaan hankkeen vaatimia uusia rakenteita”, kertoo Hallivuori.

kuva
Kuva: Gasgrid Finland Oy

Sijoituspaikka on optimaalinen myös kaasuverkon kannalta, sillä maakaasun meriputki Balticconnector ja Suomen maakaasun kantaverkko yhdistyvät toisiinsa Inkoossa. Maakaasun siirtoa varten terminaalista Inkooseen on rakenteilla 2,2 kilometrin pituinen yhdysputki sataman ja kaasuverkon välille.

”Koko Suomen kaasunkäyttäjien kapasiteettitarve pystytään siirtämään kaasuverkkoon ja maakaasua jää myös Baltian käyttöön. Kelluva LNG-terminaali tuo maakaasumarkkinoille merkittävän toiminnallisen elementin. Alus myös mahdollistaa maakaasun varastoinnin Latvian kaasuvarastoon kesäkaudella”, Hallivuori sanoo.

Hankkeen mahdollistamiseksi useat merkittävät kotimaiset ja kansainväliset konsultti- ja suunnittelutoimistot sekä urakoitsijat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa. Luvitusta, selvityksiä ja viranomaiskeskusteluja on viety eteenpäin laajalla rintamalla.

”Olemme saaneet hankkeeseen mukaan parhaat asiantuntijat kaikilta tahoilta. Tämän mittakaavan organisaatio- ja yhtiörajat ylittävä yhteistyö on poikkeuksellista ja erittäin merkittävää hankkeen toteutumisen kannalta. Kiitämme kaikkia osapuolia hyvästä yhteistyöstä tähän mennessä”, Hallivuori sanoo.

Kelluva LNG-terminaali Exemplar Inkooseen – YouTube

Lisätietoja: gasgrid.fi

Teksti: Merja Maukonen

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Vahva osaaminen vauhdittaa vetytaloutta

  Vedyn käyttömahdollisuudet ulottuvat teollisuudesta liikenteeseen, energian varastointiin ja jatkojalostamiseen. Vetytalouden toteutuminen edellyttää avointa yhteistyötä ja osaamista koko arvoketjun osalta. Tärkeässä

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.