Suomessa selvitetään parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja ja vedynsiirtotarpeita. Kansallisen vetyverkon kehitys on Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta keskeistä, sillä vetytalous luo uusia investointeja ja työpaikkoja sekä parantaa energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta.
Kansallisen vetyverkon kehityksen tavoiteaikataulu on kunnianhimoinen, sillä tavoitteena on, että vetymarkkina ja -infrastruktuuri ovat toiminnassa 2030-luvun alkupuolella. Vetyputkessa virtaisi niin sanottua vihreää eli pääasiassa uusiutuvalla sähköllä tuotettua vetyä, jota tarvitaan teollisuuden raaka-aineeksi korvaamaan fossiiliset energialähteet.
”Vetyinfrastruktuurin avulla vetyä voidaan siirtää kustannustehokkaasti suuressa mittakaavassa. Vedyn siirron lisäksi putki mahdollistaa myös tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisen sekä lyhytaikaisen varastoinnin”, kertoo Suomen vetylaaksojen kehityksestä vastaava Heli Virkki Gasgridilta.
Kansallisen vetyverkon suunnittelutyötä toteutetaan aluekehitysmallilla, jonka keskiössä ovat alueelliset toimijat ja tarpeet sekä alueellisten vahvuuksien hyödyntäminen.
”Aluekehitysmalli mahdollistaa paikallisten toimijoiden tarpeiden ja vahvuuksien huomioimisen sekä vetyverkon kehittymisen sinne, missä sille on eniten tarvetta. Koska iso osa tuulivoimahankkeista sijaitsee länsirannikolla ja suuri osa Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy Etelä-Suomessa, vedyn siirtoverkko rakentuu ensimmäisessä vaiheessa pääosin rannikkoalueelle.”
Aluemalli vastaa paikallisiin tarpeisiin
Alueelliset toimijat on otettu suunnittelussa mukaan alusta alkaen, jotta suunniteltu vetyputkisto vastaa alueen toimijoiden tarpeisiin ja toiveisiin.
”Länsi-Suomen lisäksi vedyn siirtoverkkoa suunnitellaan jo nyt myös muualle Suomeen, kun tuuli- ja aurinkovoimatuotanto lisääntyy alueilla”, Virkki sanoo.
Vetyinfrastruktuurin palvelut ja toimintatavat tulevat sisältämään samankaltaisuuksia Suomen nykyisen metaanin siirtoverkon kanssa, ja myös uusia toiminnallisuuksia tullaan liittämään kokonaisuuteen. Gasgrid toimii kaasujen siirtojärjestelmästä vastaavana verkonhaltijana.
”Infrastruktuurin kehittyessä tarjoamme muun muassa liittymisen alueelliseen vetyverkkoon, vedyn siirto- ja varastointipalvelut sekä ennen kaikkea turvallisen vetyputkiratkaisun”, Virkki selventää.
Kansallinen vetyverkko kytkeytyy eurooppalaiseen yhteistyöhön
Tulevan kansallisen vetyverkon rungon rakentumisen ohessa Gasgrid on mukana kolmessa kansainvälisessä, rajat ylittävässä infrastruktuurihankkeessa. Vetymarkkinan kehittäminen vaatii yhteistyötä erityisesti Itämeren alueella. Ruotsin, Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Saksan kaasunsiirtoverkonhaltijat ovat suunnittelemassa vedynsiirtoinfrastruktuuria, joka yhdistää vedyn kysynnän ja tarjonnan Euroopassa.
”Suomella on hyvät mahdollisuudet ladata vetytalouteen kilpailukykyä, joka kestää koko elinkaaren. Hallituksen vuonna 2023 tekemässä periaatepäätöksessä Suomi halutaan nostaa vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa kymmenen prosenttia EU:n puhtaasta vedystä”, Virkki kertoo.
Suunniteltu vetyinfrastruktuuri edistää Euroopan ja kansallisen tason sekä alueellisten tavoitteiden saavuttamista.
”Kunnilla, päättäjillä ja yrityksillä on nyt erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan kansallisen vetyverkon suunnitteluun ja energiaitsenäisen Euroopan tulevaisuuteen”, Virkki summaa.
Lue lisää: gasgrid.fi
