Energia-alan media

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on yllätyksetön, mutta antaa sen mitä pitääkin

Kuva: Pexels

Suomen tavoitteena on kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti olla edelleen puhtaan energian suurvalta ja suunnannäyttäjä. Energiateollisuuden näkemyksen mukaan strategiassa on niukasti uusia toimenpiteitä, painopiste on toimintaympäristön ennakoitavuudessa, hiilen talteenotossa ja toiveessa kasvattaa nieluja.

Energia- ja ilmastostrategia on teollisuuspoliittisen strategian ohella osa kokonaisuutta, jolla on tarkoitus kehittyä hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi ilman, että kansalaisten kustannukset nousevat tai elinkeinoelämän kilpailukyky heikkenisi. Ministeri Sari Multala korosti torstaina strategian julkaisutilaisuudessa hallituksen tavoitetta mahdollisimman ennakoitavaan toimintaympäristöön, joka vähäpäästöisyyden ohella tukee investointeja. Hallitus näkee vakaata suuntaa tarjoavan energia- ja ilmastostrategian keskeisenä työkaluna kasvuinvestointien houkuttelussa. 

Teollisuuspolitiikan ytimeksi strategiassa mainitaan puhtaan sähkön ja verkkojen kapasiteetin kasvu. Sen mukaan kilpailukykymme nojaa puhtaan sähkön voimakkaaseen lisäämiseen, siirtoverkon vahvistamiseen ja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen investointien avulla.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
KUVA: VESA MARJANEN / ENERGIATEOLLISUUS RY

”Meille on tärkeintä, että suunta säilyy vakaana ja siltä tämä nyt näyttää”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

”Yhdessä viime perjantaina julkaistun kasvupaketin kanssa strategia on positiivinen signaali investoinneille, mutta varsinkin verkkoinvestointien kasvattamiseksi tarvitaan myös konkreettisia toimia, että puhdasta siirtymää saadaan vietyä hallituksen toivomaan suuntaan.”

Strategia korostaa datakeskusten roolia energiaverkon tukena

Strategiassa nostettiin myös datakeskukset esiin mahdollisina sähköjärjestelmän tasapainottajina. Sen mukaan datakeskusten akustoja ja varavoimaa halutaan hyödyntää osana sähköjärjestelmää ja uusia datakeskuksia kannustetaan lisäämään tuotantokapasiteettia. Strategiassa painotetaan sähköistymisen merkitystä muiden sektoreiden päästöjen vähentämisessä, vetytaloutta tulevana kasvupotentiaalina ja puhdas energia nähdään mahdollistajana ja kilpailukykytekijänä.

Energiateollisuus ry:n tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama.
KUVA: VESA MARJANEN / ENERGIATEOLLISUUS RY

Strategiaan sisältyy myös demonstraatiotuki uuden teknologian hankkeiden käynnistämiseen, ja määräaikainen investointihyvitys vauhdittamaan suurhankkeita. Puhtaan siirtymän investoinneille suunnattu yli 50 miljoonan euron verohyvityksellä pyritään käynnistämään sähköä hyödyntäviä suurempia teollisia hankkeita ja samalla rakentamaan puhtaan teollisuuden ekosysteemiä Suomeen.

”Tässä on nyt löydetty keskeisimmät tekijät, jotka ovat kehittyviä vahvuuksiamme, ja tukevat talouskasvua tulevina vuosina”, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama.

”Tärkeää on myös se, että tukea tarjotaan investointien verohyvityksinä sen sijaan, että sotkettaisiin markkinoita tukemalla suoraan tuotantoa. Näin pitääkin tehdä”, Kostama jatkaa.

Lähde: Energiateollisuus ry

Jaa tämä artikkeli: 

Ympäristö

Kestävä energiasiirtymä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja ilmastotavoitteiden toteutumista

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.

Rikkidirektiivi: ilmanlaadun parantaja, kasvun ajuri

Laivaliikenne on maailman toiseksi suurin rikkipäästöjen aiheuttaja heti energiateollisuuden jälkeen, joten laivaliikenteen päästöjä rajoittamalla saadaan aikaan merkittäviä parannuksia hengitysilman laatuun. Euroopan

Päästöjen herraksi

Regulaatio kiristyy jatkuvasti, mutta teknologia auttaa teollisuusyrityksiä saavuttamaan tiukatkin päästörajat EUROOPAN UNIONISSA on pitkä perinne erilaisten päästöjen mittaamisesta ja vähentämisestä teollisuusympäristössä.

PIPO-asetus korvattiin uudella asetuksella

Valtioneuvoston niin sanottu PIPO-asetus polttoaineteholtaan 5-50 MW:n energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista kiristyi vuodenvaihteessa koskemaan myös vanhoja tuotantolaitoksia. Samalla varsinainen PIPO-asetus korvattiin uudella asetuksella,