Suomen sähkönkulutus on kasvamassa ennennäkemättömällä vauhdilla. Datakeskusten rakentaminen, teollisuuden sähköistyminen ja puhtaan siirtymän investoinnit lisäävät sähkön kysyntää etenkin Etelä-Suomessa. Samaan aikaan sähköntuotanto perustuu yhä enemmän sääriippuvaiseen tuuli- ja aurinkovoimaan. Tämä tarkoittaa, että energiajärjestelmä tarvitsee entistä enemmän joustavuutta ja kykyä vastata nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
”Keskustelu energiamurroksesta keskittyy usein uusiin tuotantolaitoksiin, mutta vähintään yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että energiaa on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. Juuri tässä olemassa olevalla toimitusvarmalla kaasuinfrastruktuurilla on merkittävä rooli. Kaasuinfra tukee sähkön riittävyyttä, vahvistaa huoltovarmuutta ja auttaa mahdollistamaan investointeja siellä, missä sähkön kysyntä kasvaa nopeimmin”, sanoo kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.
Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.
Gasgridin viime keväänä teettämän selvityksen mukaan kaasuverkon vaikutusalueella on useita sijaintikohteita, joissa voidaan yhdistää sekä kasvavan sähkönkulutuksen tarpeet että joustavan energiantuotannon mahdollisuudet. Erityisen kiinnostava ratkaisu on datakeskusten ja kaasumoottorilaitosten yhteissijoittaminen.
Datakeskukset tarvitsevat toimintansa tueksi erittäin luotettavaa sähkönsaantia. Monilla alueilla uusien investointien haasteeksi nousevat sähköverkon kapasiteetti ja uusien liityntöjen saatavuus.
”Paikallinen sähköntuotanto voi helpottaa tätä haastetta. Kun datakeskuksen läheisyydessä on kaasumoottorilaitos, osa tarvittavasta sähköstä voidaan tuottaa paikallisesti, mikä vähentää sähköverkon kuormitusta ja tukee hankkeiden toteutumista”, Grönlund sanoo.
kuten datakeskusten ja kaasumoottorilaitosten yhteiskäytölle,
soveltuvia kohteita kaasuverkon varrelta. Kartalle on merkitty
yhteiskäytölle sijaintikohteita.
Toisin kuin monet muut tuotantomuodot, kaasumoottorit voidaan käynnistää nopeasti. Tämän vuoksi ne soveltuvat hyvin täydentämään uusiutuvaa energiantuotantoa ja vahvistamaan sähköjärjestelmän toimintavarmuutta.
Grönlundin mukaan Suomessa on myös valmisteilla suuri määrä bio- ja synteettisen metaanin investointeja, mikä tarjoaa tulevaisuudessa uusiutuvia ja vähähiilisiä kotimaisia kaasuja teollisuuden polttoaineeksi.
Kaasuverkko lisää energiajärjestelmän joustavuutta
Kaasuinfrastruktuuri tukee yhteiskunnan huoltovarmuutta. Energiajärjestelmän häiriöt heijastuvat nopeasti teollisuuteen, digitaalisiin palveluihin ja kriittisiin yhteiskunnan toimintoihin.
”Toimitusvarma kaasuverkko lisää koko järjestel-män resilienssiä. Mitä monipuolisemmat energian-lähteet yhteiskunnalla on käytettävissään, sitä pa-remmin se pystyy varautumaan poikkeustilanteisiin. Energiamurros ei tarvitse vain lisää energiaa, vaan myös enemmän joustavuutta.”
Lisätietoja: gasgrid.fi
