Tämä käy ilmi Energiateollisuus ry:n, Paikallisvoima ry:n ja Energiakaupungit ry:n keväällä 2026 julkaistusta selvityksestä, jossa tarkastellaan sähköistymisen vaikutuksia sähkönjakeluverkkoihin sekä Suomen kasvuun ja työllisyyteen.
”Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla energiamurroksen Euroopan mestari ja saada puhtaan sähkön mahdollistamista investoinneista kaivattua kasvua ja hyvinvointia. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos sähköverkkojen investointikyvystä pidetään huolta”, muistuttaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Konsulttiyhtiö AFRYn laatima selvitys arvioi sähkönjakeluverkkoyhtiöiden investointiedellytyksiä, investointikykyä nykyisten verkkotoiminnan valvontamenetelmien puitteissa sekä investointien kansantaloudellisia vaikutuksia.
Selvityksen mukaan sähköistymisen edetessä pelkästään perusskenaariossa sähkön kysyntä lisääntyy jakeluverkoissa 40 % vuoteen 2040 mennessä, mikä edellyttää yli miljardin euron investointeja jakeluverkkoihin vuosittain. Selvityksessä kuitenkin havaitaan, että sähköverkkoyhtiöiden taloudellisen raamin asettavat valvontamenetelmät rajoittavat yhtiöiden investointikykyä merkittävästi. Vaje on perusskenaariossa vuositasolla jopa 500 miljoonaa euroa.
“Jakeluverkkoyhtiöillä olisi edellytykset tunnistaa kehittämissuunnitelmissaan sähköistymisen edellyttämät investoinnit, mutta nykyiset valvontamenetelmät eivät mahdollista niiden ennakoivaa toteuttamista. Siksi valvontamenetelmät tulee päivittää mahdollistamaan oikea-aikaiset kapasiteetti- ja laajennusinvestoinnit ilman riskiä rakenteellisesta rahoitusvajeesta. Jos tähän ei puututa, uhkana on, että sähköistyminen sekä siihen liittyvät kasvu‑ ja työllisyysvaikutukset jäävät osin toteutumatta.”, huomauttaa Paikallisvoima ry:n toiminnanjohtaja Annukka Saari.
Sähkönjakeluverkkoja koskevassa nykylainsäädännössä ei huomioida yhteiskunnan kasvutavoitteita tai kansallisia ilmasto- ja energiatavoitteita, eikä näiden edellyttämää sähköverkkojen kehittämistarvetta.
“Sähkömarkkinalakia tulee päivittää huomioimaan kansallisesti asetetut kasvun ja huoltovarmuuden tavoitteet. Tähän tarvitaan poliitikoilta vankkaa selkärankaa. Näin myös viranomainen saa vahvan selkänojan päivittää valvontamenetelmiään vastaamaan muutostarpeita. Lopputulemana kotiutetaan tutkitusti merkittävä määrä uusia investointeja ja työpaikkoja. Lisäksi uuden tuotannon ja kulutuksen liittäminen verkkoon kohtuullistaa lopulta kuluttajien maksamia siirtomaksuja”, kertoo Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Eero Haapalehto.
Lähde: Energiateollisuus ry
