EU-komission RePowerEU-suunnitelma viitoittaa, kuinka EU hankkiutuu venäläisestä fossiilisesta energiasta eroon mahdollisimman pian. Suunta kohti puhdasta energiaa on selvä – ja parhaat
voimat tulee yhdistää varmemman energiajärjestelmän luomiseksi.
EU:n riippuvuuden lopettaminen Venäjän fossiilisista polttoaineista vaatii uusiutuvien
energialähteiden käytön massiivista kasvattamista – sekä tietysti nopeampaa sähköistämistä
ja fossiilipohjaisen lämmön ja polttoaineen korvaamista teollisuudessa, rakennuksissa ja
liikenteessä. Siirtyminen puhtaaseen energiaan alentaa ajan mittaan energian hintoja ja vähentää
tuontiriippuvuutta, komissio uskoo.
REPowerEU-suunnitelman tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista
polttoaineista jo paljon ennen vuotta 2030. Suunnitelmalla on puolellaan suuren yleisön tuki
ympäri Euroopan: peräti EU-kansalaisista 85 prosenttia katsoo, että tukeakseen Ukrainaa EU:n
olisi vähennettävä riippuvuuttaan Venäjän kaasusta ja öljystä mahdollisimman pian. Yhdessä
toimimalla EU voi päästä näihin tavoitteisiin nopeammin kuin pelkästään jäsenmaiden toimien
avulla.
Mitä sitten on luvassa? – Ainakin uusiutuvan energian hankkeiden luvitusta halutaan
vauhdittaa. Taloudellista tukea jaetaan hyödyntäen pääosin olemassa olevia instrumentteja. Tukea
tullaan ohjaamaan infrastruktuuriin, joka edistää yhteisen markkinan luomista.
Komissio muistuttaa, että uusiutuva energia on halvinta ja puhtainta saatavilla olevaa
energiaa. Sitä voidaan myös tuottaa kaikissa EU-maissa, mikä vähentää tarvetta tuoda energiaa.
Komissio ehdottaa, että uusiutuvan energian osuutta koskeva EU:n vuoden 2030 tavoite nostetaan
nykyisestä 40 prosentista 45 prosenttiin. REPowerEU-suunnitelma nostaisi uusiutuvan energian
kokonaistuotantokapasiteetin 1 236 gigawattiin vuonna 2030 (vrt. 55-valmiuspaketin mukaiseen
1 067 gigawattiin vuonna 2030).
Osana REPowerEU-suunnitelmaa EU:ssa pyritään saamaan käyttöön yli 320 gigawatin
edestä uusissa laitoksissa tuotettua aurinkosähköä vuoteen 2025 mennessä. Tämä on lähes
kaksinkertainen määrä nykytasoon verrattuna, ja vuonna 2030 on tarkoitus päästä 600
gigawattiin. Tämä etupainotteinen uusi kapasiteetti korvaa 9 miljardin kuutiometrin maakaasun
kulutuksen vuoteen 2027 mennessä.
EU haluaa toki myös hiilisynnittömämmän teollisuuden. Hiilen, öljyn ja kaasun korvaaminen
teollisuusprosesseissa auttaa vähentämään riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja
samalla siirtymään puhtaampiin energialähteisiin sekä vahvistamaan teollisuuden kilpailukykyä ja
kansainvälistä teknologista johtoasemaa, linjaa komissio.
Komission laskujen mukaan sähköistämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvien
energialähteiden käyttöönoton ansiosta teollisuus voisi säästää 35 miljardia kuutiometriä
maakaasua vuoteen 2030 mennessä, mikä ylittäisi 55-valmiuspaketin tavoitteet. Suurimmat
kaasuvähennykset eli lähes 22 miljardia kuutiometriä voitaisiin toteuttaa ei-metallisten
mineraalien, sementin, lasin ja keramiikan sekä kemikaalien tuotannossa ja jalostamoissa.
Juuri nyt vaikuttaisi siltä, että komissio ei halua hämmentää sähkömarkkinoiden toimintaa
kohtuuttomasti, vaan tekee sangen vastuullista työtä sähkömarkkinoiden toiminnan kehittämiseksi.
Onko kaikki päästövähennysteknologiat sitten tunnistettu ja tunnustettu lähtökohtaisesti
tasaveroisiksi – se on sitten jo toinen kysymys. Tahtotila hankkiutua eroon venäläisestä energiasta
eroon on kuitenkin niin vahva, että tämä prosessi kyllä liikkuu eteenpäin.
EU:ssa työn alla oleva energia- ja ilmastolainsäädäntö tulee saattaa valmiiksi joutuisasti,
jotta RePowerEU saa tarvitsemaansa selkänojaa. Lisäksi yritykset – ja investoinnit – ansaitsevat
kirkkaampaa näkymää siihen, minkälaisen lainsäädäntökehikon varaan investointeja tehdään.
Petri Charpentier
