Teollisuuden lämmöntuotanto on yksi suurimmista ja vaikeimmin ratkaistavista päästöongelmista. Viidesosa koko maailman energiankulutuksesta syntyy teollisuuden lämmöntuotantotarpeesta. Tästä 80 prosenttia tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla, kuten öljyllä ja kaasulla. Suomalainen cleantech startup TheStorage tarjoaa ratkaisun: se varastoi uusiutuvan sähkön korkeana lämpönä hiekkaan.
Lämpöenergiavaraston avulla uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja teollisuuden jatkuva lämmöntarve saadaan kohtaamaan. Ratkaisu voi leikata teollisuuden energiakustannuksia jopa 70 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia. Tämä asemoi Suomen teollisen hiilineutraaliuden edelläkävijäksi.
Kuumalla hiekalla kohti viileämpää ilmastoa: teollisuuden suurin päästölähde haastetaan Suomessa
Energiakeskustelu on keskittynyt viime vuosina sähköön, mutta teollisuuden päästöjen kannalta ratkaiseva kysymys on lämpö. Kuumaa höyryä tarvitaan lähes kaikessa teollisuudessa, aina elintarviketuotannosta kemianteollisuuteen. Valtaosa teollisuuden energiankulutuksesta syntyy lämmöntarpeesta, joka tuotetaan yhä pääosin fossiilisilla polttoaineilla.
Teollisuuden fossiiliton lämmöntuotanto on yksi energiamurroksen haastavimmista osa-alueista. Sen sähköistämistä on pitkään hidastanut sähkön korkea hinta suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Uusiutuvan energian tuotannon kasvu on laskenut hintatasoa, mutta uusiutuvien energialähteiden vaihteleva saatavuus muodostaa uuden haasteen. Tuulesta ja aurigonpaisteesta riippuvainen sähköntuotanto tarvitsee rinnalleen energiavarastoja, sillä teollisuus tarvitsee korkealämpöistä energiaa jatkuvasti ympäri vuoden.
Ajatus uudenlaisesta ratkaisusta syntyi Tampereella vuonna 2023, kun joukko energiatekniikan pitkän linjan osaajia pysähtyi pohtimaan teollisen lämmön tulevaisuutta.
”Mietimme, miksi lämpöä ei voisi tuottaa kokonaan ilman fossiilisia polttoaineita, ja hyödyntää liikkuvaa hiekkaa energian varastointiin”, TheStoragen toimitusjohtaja Timo Siukkola kertoo.
Idea syntyi vuonna 2023 ja suunnittelu käynnistyi vuonna 2024. Tammikuussa 2026 yhtiön ensimmäinen teollisuuskäyttöön soveltuva pilottilaitos siirrettiin testikäyttöön Nokian Panimolle, jossa se tulee tuottamaan höyryä panimon teollisuusprosessin eri vaiheisiin, kuten oluenkeittolaitteistoille ja pesukeskuksille. Toistaiseksi panimon höyry on tuotettu nestekaasulla, mutta tavoitteena on tulevaisuudessa päästä kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista.
”Höyry on meille kriittinen energiamuoto. Mahdollisuus tuottaa sitä ilman fossiilisia polttoaineita on merkittävä askel kohti hiilineutraalia tuotantoa”, Nokian Panimon tuotantojohtaja Vesa Peltola kertoo.
Avain EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja teollisuuden kilpailukykyyn
TheStoragen tekemien simulointien mukaan teollisissa käyttökohteissa päästöjä voidaan parhaimmillaan vähentää jopa yli 90 prosenttia ja energiakustannuksia jopa 70 prosenttia verrattuna fossiiliseen lämmöntuotantoon.
Teollisen lämmön fossiilittomuus on keskeinen tekijä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. EU tavoittelee 90 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2040 mennessä ja hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Yrityksille nämä tavoitteet eivät näy enää vain pitkän aikavälin linjauksina, vaan yhä konkreettisempina vaatimuksina arjessa: yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa suuria ja keskisuuria yrityksiä raportoimaan energiankäytöstä ja päästöistä, ja EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS) tekee fossiilisten polttoaineiden käytöstä vuosi vuodelta kalliimpaa yhä useammalle teollisuussektorille. ETS tulee laajenemaan vuoden 2027 alusta, jolloin se kattaa myös pienemmät teollisuudenalat, jotka eivät nykyisellään kuulu päästökaupan piiriin.
”Lämmöntuotannon päästöt näkyvät yhtä aikaa vastuullisuusraporteissa, energiakustannuksissa ja asiakasvaatimuksissa”, Siukkola tiivistää.
Paine ei tule vain sääntelystä. Kansainväliset suuryritykset edellyttävät yhä useammin alihankkijoiltaan konkreettisia päästövähennyksiä osana Science Based Targets -ilmastositoumuksia. Suomessa SBTi-sitoumuksia tekevien yritysten määrä kasvaa, mutta vahvistettujen nettonollatavoitteiden osalta Suomi on vielä Pohjoismaita jäljessä. Tämä pakottaa myös suomalaiset teollisuusyritykset tarkastelemaan lämmöntuotantoaan uudella tavalla pysyäkseen mukana globaaleissa toimitusketjuissa.
”Yritykset ovat jo vuosia halunneet vähentää päästöjään, mutta toimivia ratkaisuja ei yksinkertaisesti ole ollut”, Siukkola toteaa.
Vihdoin uusiutuvan energian tuotanto voi kohdata teollisuuden lämmöntarpeen siten, että se on kannattavaa.
”Suomalaisella teollisuudella on suuri potentiaali sekä kilpailukyvyssä että vahvassa ilmastojohtajuudessa”, Siukkola päättää.
Lähde: TheStorage
