Energia-alan media

Helenin Suvilahden aurinkovoimalaan uusi aurinkoseinä

Suvilahden sähköasemalle Helsinkiin on asennettu uusi 84 paneelin aurinkoseinä, jolla testataan seinäpaneelien tuottoa. Perinteisen kattovoimalan tuotanto on parhaimmillaan kesäaikaan, seinäasennukset puolestaan keräävät auringonsäteet parhaiten kevät- ja syysaikaan.

HELENIN HELSINGIN Suvilahdessa sijaitseva aurinkovoimala laajeni uudella seinään asennetulla testivoimalalla. Aurinkoseinä on integroitu suoraan sähköasemarakennukseen siten, että rakennuksen vanha tiiliseinä purettiin ja aurinkopaneelit muodostavat uuden seinäpinnan.

”Haluamme edistää aurinkopaneelien integroitujen asennuksien yleistymistä. Tällä hankkeella testaamme myös seinäasennusten todellista tuottoa. Seinäasennuksia on toistaiseksi toteutettu melko vähän, joten monet tuottoarviot perustuvat vain mallinnuksiin”, projektipäällikkö Krista Jaatinen Helenistä kertoo.

Testiympäristö on Krista Jaatisen mukaan mielenkiintoinen, koska olosuhteet ovat Helenin molemmilla Suvilahden voimaloilla luonnollisesti samat, sen sijaan asennustapa on erilainen. Sähköaseman katolla sijaitsevan aurinkovoimalan tuotanto on maksimaalisinta kesäaikaan, kun taas seinäasennukselle maksimaalisinta tuotantoaikaa on kevät ja syksy, jolloin aurinko paistaa matalammalta.

”Nyt testiympäristössä nähdään, kuinka suuria tuotannolliset erot todellisuudessa ovat eri vuodenaikoina. Eroja saattaa löytyä erityisesti talvella, jolloin lumi peittää katolla olevat paneelit, mutta seinällä olevat paneelit pysyvät lumesta puhtaina”, Jaatinen toteaa.

Seinäaurinkopaneelit poikkeavat perinteisistä: paneeleiksi valittiin väriltään mustat yksikidepaneelit, jotka istuvat paremmin maisemaan. Samalla testataan mustien paneelien toimintaa.

Aurinkopaneelien teho on 280 Wp/paneeli. Yhteensä voimalan maksimiteho on 23,52 kWp ja sen arvioitu vuosituotanto on 17 000 kWh.

Helen on saanut hankkeelle Työ- ja Elinkeinoministeriön tukirahaa integroidun asennuksen toteutuksessa käytettävän uuden teknologian vuoksi.

Helen on saanut hankkeelle Työ- ja Elinkeinoministeriön tukirahaa integroidun asennuksen toteutuksessa käytettävän uuden teknologian vuoksi.

Aurinkopaneeleiden asennustapa uusiksi
Aurinkopaneeleiden uudenlainen asennustapa suunniteltiin yhdessä tiilielementtien valmistajan ja aurinkovoimalan toteuttajan kanssa. Vanhat tiilielementtien kiinnityskiskot säilytettiin ja niihin suunniteltiin sekä valmistettiin juuri aurinkopaneeleihin soveltuvat kiinnitysosat. Seinän vesitiiviys hoidetaan pellitysten ja tiivistenauhojen avulla.

Aurinkoenergia on tärkeä osa ilmastoneutraaliutta
Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali tulevaisuus. Helen kasvattaa uusiutuvan energian osuutta omassa tuotannossaan ja tukee myös asiakkaiden ympäristöystävällisiä valintoja. Oman nimikkopaneelin voi vuokrata Helenin Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimaloista. Helen myös myy pieniä ja suuria aurinkovoimaloita sekä yksityisille että yritysasiakkaille.

Faktat:
• Suvilahden ensimmäinen, nimikkopaneelikonseptilla toimiva aurinkovoimala, otettiin käyttöön vuonna 2015.
• Suvilahden uusi aurinkopaneeliseinä otettiin käyttöön huhtikuussa 2018.
• Aurinkoseinän teho on 23,52 kWp, kattovoimalan teho on 340 kWp.
• Nämä aurinkovoimalat sijaitsevat Helsingin Suvilahdessa, Helen Sähköverkko Oy:n sähköasemalla
• Helenin toinen nimikkopaneelikonseptilla toimiva aurinkovoimala sijaitsee Kivikossa.
• Tällä hetkellä kaikki Helenin nimikkopaneelit on vuokrattu. Uuden aurinkovoimalan paikkaa selvitetään parhaillaan.
• Aurinkoseinän rakennushankkeessa olivat mukana konsultointiyritys Soleras, järjestelmän toimittaja GreenEnergy Finland Oy ja asennuksesta vastaava Sähköpalvelu Kipinä.

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Kestävä energiasiirtymä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja ilmastotavoitteiden toteutumista

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.