Sähköntuotanto & -varastointi

julkaistu 28.05.2019

Hanhikivi 1 -rakennustyömaan yleisöpäivään osasllistui 3 400 vierailijaa

HANHIKIVI 1 -ydinvoimalahankkeen rakennustyömaalla järjestettiin jokavuotinen avointen ovien yleisöpäivä.

Tapahtuman järjesti hankkeen tilaaja- ja omistajayhtiö Fennovoima ja siihen osallistui myös Rosatom ja muita hankeyhtiöitä.

Yleisöpäivään osallistui kaikkiaan 3 400 vierailijaa Pyhäjoelta, Raahesta, Kalajoelta ja naapurikunnista. Vierailijat pääsivät vierailemaan työmaalla bussikiertoajelulla ja saivat yksityiskohtaista tietoa hankkeesta, koskien esim. sen turvajärjestelyjä ja ympäristönsuojelua.

”Ydinvoimaloiden turvallisuudesta ja hyödyistä ei voi kertoa lähialueen asukkaille olematta avoin. Näytimme tänään koko hankejoukkueen kanssa kaikille sen, miten Hanhikivi 1:a toteutetaan, miten harmonisesti se sulautuu ympäröivään maisemaan ja mitä uusia mahdollisuuksia se tuo paikalliselle väestölle”, totesi projektijohtaja Aleksei Kalinin Rosatomin tytäryhtiö RAOS Project Oy:stä.

Hanhikivi 1:n yleisöpäivä on pidetty vuosittain vuodesta 2016 lähtien. Hankkeen toteutusalueen tiedotuksesta vastaavat Pyhäjoelle avatut Fennovoiman ja RAOS Projectin toimistot, sekä pääurakoitsija Titan 2:n toimisto Helsingissä.

Lisätietoja: www.fennovoima.fi

Jaa tämä artikkeli:

Sähköntuotanto & -varastointi

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi yli neljänneksen vuonna 2025 – eniten kasvua teollisessa mittaluokassa

Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1600 megawattia. Määrä vastaa Suomen suurimman ydinvoimayksikön eli Olkiluoto 3:n sähkötehoa. Kasvua tapahtui erityisesti teollisen mittaluokan aurinkosähkökapasiteetissa, mutta kokonaiskapasiteetista valtaosa oli edelleen pientuotantoa.

Kotitaloudet ohjaavat sähkönkäyttöään aikaisempaa enemmän — säästöt innostavat

Jopa neljännes kotitalouksista ajoittaa sähkönkäyttöään halvimpiin ajankohtiin. Samalla entistä useampi ilmoittaa, että sähkönkäytön ohjaaminen ei kiinnosta. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n teettämästä Sähkömarkkinat 2026 -tutkimuksesta.

Uusi konsortio edistää vedyn käyttöönottoa edistyneiden materiaali-innovaatioiden avulla

Teknologiayhtiö Wärtsilä on osa uutta, monialaista konsortiota, jonka tavoitteena on ratkaista yksi energiasiirtymän suurimmista haasteista: puhtaan vedyn turvallinen varastointi ja kuljetus.

Ainutlaatuinen yhteisponnistus – Aalto-yliopistolle yhteensä 9 miljoonan euron lahjoitukset energiasiirtymän vauhdittamiseen

ABB:n, Fortumin, St1:n ja Walter Ahlströmin säätiön lahjoitukset käytetään uusien professuurien perustamiseen. Samalla lahjoitukset tukevat Aalto-yliopiston energiasiirtymän osaamiskeskuksen perustamista.

Sähköautojen akkujen kierrätystä on tehostettava Euroopassa

Tutkimus nostaa esiin akku- ja autoteollisuuden toimijoiden yhteistyön, keräysjärjestelmien, sääntelyn ja standardoinnin merkityksen.

Energiavirasto ei hanki tehoreservikapasiteettia kaudelle 2026–2027

Energiavirasto katsoo 18.5.2026 antamassaan päätöksessä, että tehoreservikapasiteetin hankinnalle ei ole tarvetta kaudelle 1.11.2026–31.10.2027.

Ydinenergialain uudistus vauhdittaisi investointeja ja huomioisi pienydinvoiman

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi ydinenergialaiksi. Uudistus korvaisi nykyisen lain kokonaisuudessaan ja päivittäisi ydinenergiaa koskevan sääntelyn vastaamaan teknologian kehitystä sekä

Vetyä tehdään auringonvalolla Oulun yliopiston katolla – aurinkovetyreaktorin prototyypin testit käynnistyivät

Oulun yliopiston kattolaboratoriossa on käynnistynyt kokeilu, jossa aurinkovetyreaktorin prototyyppiä testataan ensi kertaa Suomessa ulko-olosuhteissa. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen sisällä

Wärtsilän ja Origem Energian kumppanuus 371 MW megawatin voimalaitosprojekteissa tarjoaa luotettavuutta ja joustavuutta Brasilian sähköverkkoon

Teknologiayhtiö Wärtsilä ja brasilialainen Origem Energia ovat allekirjoittaneet kaksi sopimusta, jotka koskevat laitetoimituksia uusiin säätövoimaprojekteihin Brasiliassa. Wärtsilä toimittaa Origem Energialle kahdessa erässä yhteensä 36 säätövoimaa tuottavaa Wärtsilä 34SG -moottoria.

Tulevaisuuden datakeskukset vaativat Suomelta merkittävästi lisää sähköä – pullonkaulaksi uhkaa muodostua sähköverkko-osaaminen

Datakeskusliiketoiminnan globaali kiihtyminen näkyy vahvasti myös Suomessa. Sähköverkkosuunnittelun asiantuntija Karoliina Tuominen kertoo kysynnän käyvän nyt poikkeuksellisen kuumana paitsi sähkölle myös sähköverkko-osaamiselle.

Säävarman sähköntuotannon tukimekanismin valmistelu jatkuu uudelta pohjalta

Uudella tukimallilla on tarkoitus tukea bioenergiapohjaista, mutta säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia. Järjestelmän on kaavailtu olevan perusperiaatteiltaan samantyyppinen kuin Ruotsin Kraftlyftet-tukimalli, mutta ilman tukea

Sähkökattila Rajamäelle – Finessin kokonaisratkaisu tuulisähkön tehokäyttöön kaukolämmössä

Suomen sähköntuotannon nopea siirtyminen tuulivoimaan on muuttanut sähkömarkkinoita merkittävästi. Hiilidioksidivapaa sähkö on ajoittain erittäin edullista, ja pörssisähkön hinta voi laskea jopa 1–2 senttiin kilowattitunnilta.

Kestävä energiasiirtymä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja ilmastotavoitteiden toteutumista

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.

OX2:n ensimmäiset energiavarastoinvestoinnit Suomessa Kanniston ja Korkeamaan tuulipuistojen yhteyteen

Uusiutuvan energian yhtiö OX2 täydentää joulukuussa 2025 investointipäätöksen saaneita Kanniston ja Korkeamaan tuulivoimahankkeitaan yhteisteholtaan 235 MW:n (470 MWh) energiavarastoilla (Battery Energy Storage System, BESS).

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja