Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun suunnittelu alkoi syksyllä 2019. Kilpailuprojektin avulla haetaan ratkaisuja, joiden avulla kaupunkia voidaan tulevien vuosikymmenien aikana lämmittää kestävän kehityksen mukaisesti, ilman biomassan käyttöä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka voidaan ottaa Helsingissä käyttöön vuoteen 2029 mennessä.
Kaikesta Suomen kaukolämmöstä noin 20 prosenttia
tuotetaan Helsingissä. Pääkaupungin tavoitteena on
olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä.
Yli puolet Helsingin lämmitysenergiasta tuotetaan tällä hetkellä
kivihiilellä. Kuitenkin Hanasaaren kivihiilivoimalaitos suljetaan
viimeistään vuonna 2024 ja Salmisaaren voimalaitoskin toukokuuhun 2029 mennessä. Kivihiilen käyttö energiantuotannossa
ylipäätään tulee Suomessa kielletyksi toukokuusta
2029 lähtien.
Helsingin kaupungin johdossa – muun muassa pormestari
Jan Vapaavuoren taholta – on todettu, että ilmastonmuutoksen
vastustaminen ja kaupunkien muuttuva toimintaympäristö vaativat uudenlaista ajattelua ja johtajuutta esimerkiksi energiaasioissa.
Näistä syistä Helsinki on haastanut alan asiantuntijat keksimään
ja kehittämään kestäviä lämmöntuotannon ratkaisuja
haastekilpailussa.
Projektijohtaja Laura Uuttu-Deschryvere Helsingin kaupungilta sanoo, että kilpailun tarkoituksena on etsiä hyviä ratkaisuja Helsingille ja muillekin kaupungeille. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, jota varten tarvitaan uudenlaista ajattelua ja kansainvälistä yhteistyötä.
Voittajille luvassa miljoonapalkinto
Pääpalkinto Helsinki Energy Challenge -haastekilpailussa on
miljoona euroa.
”Kilpailu on meneillään vaiheittain siten, että syyskuun
lopussa päättyneen ilmoittautumisvaiheen jälkeen finalistitiimit
valitaan jatkoon loka-marraskuun vaihteessa. Voittaja julkistetaan
maaliskuussa 2021”, kertoo projektijohtaja Laura
Uuttu-Deschryvere Helsingin kaupungilta.
Helsinki on myöntänyt hankkeelle pandemian vuoksi lisäaikaa,
sillä alkuperäisen aikataulun mukaan voittaja oli
määrä julkistaa jo marraskuussa 2020. Kilpailuprosessi säilyy
aikataulumuutoksesta huolimatta ennallaan.
”Tarkoituksena on etsiä hyviä ratkaisuja Helsingille ja muillekin
kaupungeille. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen
haaste, jota varten tarvitaan uudenlaista ajattelua ja kansainvälistä
yhteistyötä.”
”Mukana on ollut iso valmisteluryhmä. Aluksi määriteltiin
muun muassa, miten kilpailu juoksutetaan parhaan lopputuloksen saamiseksi ja mitkä ovat kilpailun arviointikriteerit”, Uuttu-
Deschryvere selostaa.
”Helsingin kaupungilla on suuria haasteita lämmöntuotannon
kysymyksissä, joten pyrimme saamaan mukaan monialaisia
tiimejä ja lopputuloksena laajoja ratkaisuja.”
Kilpailu on avoinna kaikille. Ehtona kuitenkin on, että kilpailuun
tulee osallistua vähintään kahden hengen tiimeinä –
mieluusti monialaisina ja poikkitieteellisinä tiimeinä.
Monialaisuus ei kuitenkaan ole kilpailuun osallistumisen
edellytys.
”Ilmoittautumisvaiheessa kilpailutiimit esittävät alustavan
ideansa. Finaaliin valitut tiimit jatkavat ehdotuksensa työstämistä”,
toteaa Uuttu-Deschryvere.
Kilpailun toisessa eli yhteiskehittämisvaiheessa finalistitiimit
saavat lisätietoa ja ohjausta pystyäkseen tekemään tarkennetun
version ehdotuksestaan.
Päästöt pienemmiksi
Lämmöntuotanto on Helsingin keskeisiä haasteita ilmastonmuutokseen
torjunnan kannalta.
”Tätä nykyä noin 56 prosenttia Helsingin hiilidioksidipäästöistä
aiheutuu rakennusten lämmittämisestä, joten uuden ja
ympäristöystävällisemmän lämmitystavan löytäminen on ratkaisevaa
kaupungin päästömäärien pienentämiseksi.”
”Jotta Helsingin kaupungin määrittämä hiilineutraalisuustavoite
saavutetaan, tarvitaan merkittäviä ja aiempaa kunnianhimoisempia
ilmastotoimia, erityisesti kestävän kehityksen
mukaisten lämmitysratkaisujen löytämiseksi.”
Kivihiilen korvaamiseksi Helsingissä tehdään jo uusia
investointeja muun muassa lämpöpumppujen ja lämpövarastojen
lisäämiseksi.
Hanasaaren voimalan tuotantokapasiteetin osittaiseksi korvaamiseksi
on tehty investointipäätös uudesta biomassaa polttavasta
lämpövoimalasta. Helsingin kaupunki haluaa nyt varmistaa,
että sen jälkeen ei enää oteta käyttöön uusia biomassaa
hyödyntäviä voimalaitoksia.
Helsingin mukaan biomassan käyttö kaukolämmön tuotantoon
ei ole ongelmatonta, koska biomassa on hiilidioksidipäästötöntä
vain laskennallisesti. Lisäksi biomassan lisääntyneen
käytön logistiset haasteet – kuten lisääntyvä polttoainerekkojen
liikennöinti kaupungin keskustan tuntumassa –
voisivat Helsingin tilanteessa olla merkittävät.
Biomassan polttoainekäytön ongelmana on myös sen rajallinen
saatavuus. Niinpä pitkäaikaisesti kestävät tulevaisuuden
ratkaisut eivät Helsingin suunnitelmissa perustu biomassan
polttotekniikkaan.
Jatkoon enintään 15 finalistia
Tulevaisuuden lämmitysjärjestelmä koostuu kilpailun järjestäjien
mukaan todennäköisesti monista ratkaisuista. Kilpailuehdotukset
voivat sisältää yhtä hyvin teknologisia kuin ei-teknologisia
innovaatioita. Toisaalta ne voivat olla ratkaisuja,
jotka vaativat järjestelmätason muutoksia.
Ehdotettuja ratkaisuja arvioidaan ilmastovaikutusten perusteella,
ehdotusten vaikutuksella luonnonvaroihin sekä kustannusten,
toteuttamisaikataulun, toteutettavuuden, toimitusvarmuuden
ja kapasiteetin perusteella.
Helsingin kaupunki valitsee kilpailun ykkösvaiheen jälkeen
jatkoon enintään 15 finalistia. Valintaa tehdessään kaupunki
hyödyntää apunaan kattavasti ja poikkitieteellisesti alan osaajia,
joilla on hyvä ymmärrys Helsingin tilanteesta ja Suomen
energia-asioista.
”Raati tekee suosituksia, ja näin varmistamme, että varmasti
parhaat ehdotukset jatkavat prosessissa. Jokainen ehdotus
arvioidaan samojen, ennalta julkaistujen arviointikriteerien
kautta”, Uuttu-Deschryvere selittää.
Aurinkopaneelit Puistopolun peruskoulun katolla
Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki markkinointi
Ratkaisuista hyötyä muillekin kaupungeille
Loppuvaiheessa kilpailuehdotuksia arvioi erillinen ulkopuolinen
tuomaristo, johon kuuluu vähintään kuusi asiantuntijaa
”Mukana tuomaristossa on esimerkiksi professori Markku
Ollikainen sekä ulkomaisia energia-asiantuntijoita. Tuomaristoa
voidaan myös laajentaa sen jälkeen, kun finalistit ovat tiedossa”,
Uuttu-Deschryvere mainitsee.
”Lopulliset voittajat valitaan nimettömistä ehdotuksista
siten, että tuomarit eivät tiedä, ketkä ovat ehdotuksia laatineet.”
”Kilpailun valmistelussa Helsinki on ollut toki yhteydessä
kaupungin energiayhtiöön HELENiin, mutta tämä on kaupungin
järjestämä kilpailu. Mahdollisesti kilpailuehdotukset ovat
sellaisia, että ne ovat HELENin implementoitavissa, mutta ne
saavat olla myös muun tyyppisiä. Kilpailu on suunnittelukilpailu,
joten kukin kilpailuehdotus voi pitää sisällään yhden tai
useamman, toisiaan tukevan ratkaisun.”
HELENiltä vahvistetaan yhtiön olevan mukana ensi vaiheen
arviointiprosessissa, mutta ei varsinaisessa tuomaristossa.
”HELENin mukanaolo vahvistuu vasta kun näemme, minkälaisia
ratkaisuja saamme.”
”Tavoitteena on kääntää kaikki kivet, jotta parhaat
ratkaisut löydetään. Energiaratkaisuissa on kyse isoista
investoinneista, ja toivottavasti esiin tulleet ratkaisut
hyödyntävät myös muita kaupunkeja”, Uuttu-Deschryvere
sanoo.
Kilpailun järjestäjien mukaan Helsinki Energy Challenge
-hankkeen avulla löydetään varmaankin myös sellaisia
ratkaisuja, jotka eivät suoraan ole hyödyllisiä Helsingille,
mutta voivat olla toteutettavissa muualla.
Helsinki on jo sitoutunut jakamaan kilpailun tulokset
avoimesti eteenpäin. Useat kaupungit – muiden muassa
Toronto, Vancouver, Amsterdam ja Leeds – ovat ilmoittautuneet
haastekilpailun tukijoiksi ja toivovat kilpailusta innovatiivisia
ratkaisuja hyödynnettäviksi eri kaupunkien omassa
ilmastotyössä.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Veeti Hautanen / Helsingin kaupungin aineistopankki
