Energia-alan media

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.
Kuva: Gasgrid Finland

Gasgrid toteutti keväällä 2026 valtakunnallisen markkinakyselyn, jolla kartoitettiin yritysten ja organisaatioiden kiinnostusta metaaniverkkoon liittymiseen sekä näkemyksiä nykyverkon kehittämisestä, verkon mahdollisten laajennusten sijainneista, ajoituksesta ja käyttötarkoituksista. Kysely liittyy Gasgridin pitkän aikavälin metaanikaasun siirtoverkon kehittämiseen sekä mahdollisen alueellisen verkon laajennusten suunnitteluun.

Kyselyyn saatiin huhti-kesäkuun 2026 aikana yhteensä 24 vastausta. Vastausten perusteella tunnistettu metaanin uusi tuotanto- ja kulutuspotentiaali on noin 6,9 terawattituntia vuodessa. Tästä noin 1,4 terawattituntia on kulutuspotentiaalia ja 5,5 terawattituntia tuotantopotentiaalia, mikä vastaa 40–50 prosenttia Suomen nykyisestä kaasun kulutuksesta.

Satakunnan osuus kyselyssä tunnistetusta uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalista oli hieman yli 4 terawattituntia vuodessa.

”Markkinakyselyn tulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että Suomessa on merkittävää kiinnostusta uusiutuvan metaanin tuotantoon ja käyttöön. Kyselyn perusteella erityisesti Satakunta muodostaa selkeän keskittymän, jossa synteettisen ja biopohjaisen metaanin tuotantomahdollisuudet sekä tunnistetut teolliset käyttökohteet kohtaavat. Näitä ovat esimerkiksi alueella suunniteltavat synteettisen metaanin tuotantolaitoshankkeet”, sanoo kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund Gasgridilta.

”Uusiutuva metaani mahdollistaa kaasuomavaraisuuden merkittävää kasvua kotimaassa ja vahvistaa näin olemassa olevan kaasumarkkinan elinvoimaa. Uusiutuvilla kaasuilla tuetaan vihreää siirtymää.”

Tuloksia hyödynnetään kaasuverkon jatkosuunnittelussa

Kyselyyn saadut vastaukset painottuivat varhaisessa kehitysvaiheessa oleviin hankkeisiin, mutta mukana oli myös suunnittelussa ja tuotannossa olevia kohteita. Tulokset kuvaavat toimijoiden ilmoittamia tämänhetkisiä suunnitelmia ja potentiaalia, eivätkä ole sitovia investointipäätöksiä.

Gasgrid hyödyntää kyselyn tuloksia kaasunsiirtoverkon reittien ja jatkokeskustelujen suunnittelussa.

”Jatkamme keskusteluja toimijoiden kanssa suunniteltujen tuotanto- ja kulutusvolyymien, hankkeiden aikataulujen ja verkkoon liittymisen tarpeiden varmistamiseksi. Esimerkiksi Raumalle e-metaanihanketta suunnittelevan toimijan kanssa solmittu yhteisymmärryspöytäkirja on ensimmäinen konkreettinen askel alueellisen kehitystyön edistämisessä”, sanoo kehityspäällikkö Henriikka Pilpola Gasgridilta.

Markkinakysely toteutettiin osana Gasgridin selvitystä, jonka tavoitteena on varmistaa, että kaasunsiirtoverkko palvelisi tulevaisuudessa Suomen teollisuuden, energiantuotannon ja uusien kaasuliiketoimintojen tarpeita.

Jaa tämä artikkeli: 

Teollisuus & ylläpito

Elinkaarikumppanuus tuo jatkuvuutta toimilaitehankkeisiin

AUMA vahvistaa läsnäoloaan Pohjois- ja Itä-Suomessa ja toimii asiakkaidensa kumppanina toimilaitehankkeiden koko elinkaaren ajan. Savon Voiman Iiksenvaaran voimalaitoksen vaiheittainen modernisointi on esimerkki pitkäjänteisen yhteistyön tuloksista käytännössä.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Komissio haluaa sähköistää Euroopan Suomen esimerkkiä noudattaen – päästökauppa on tähän paras ohjauskeino

Energiateollisuus toivottaa komission lainsäädäntöesityksen EU:n päästökaupan kehittämisestä ja tiedonannon Sähköistämistä edistävästä toimintasuunnitelmasta tervetulleeksi, mutta kannustaa kunnianhimoisempaan politiikkaan. Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan keskeisin väline myös 2030-luvulla ja sähköistyminen on Euroopan tie kohti strategista autonomiaa ja resilienssiä.

Näin Viasor vastasi VSV-Energian sähkösuodattimen vuosihuollosta.

Sähkösuodattimen tehtävänä on hallita päästöjä teollisissa prosesseissa keräämällä nokea, pölyä, tuhkaa ja muita savupartikkeleita poistokaasuista ennen niiden hallitsematonta vapautumista savupiipuista luontoon. Tämä keräys tapahtuu suljetun laitteen sisällä staattisen sähkön ja sähköisen vetovoiman avulla hyvin tehokkaasti hidastamatta kaasun virtausnopeutta prosessissa.

Enersenselle merkittävä sopimus Aquatechin kanssa maailman ensimmäisen laajan mittakaavan vihreän terästehtaan vedenkäsittelylaitokseen

Enersense asentaa putkistot ja teräsrakenteet vedenkäsittelylaitokseen, joka rakennetaan maailman ensimmäiseen laajamittaiseen vihreän teräksen tehtaaseen Pohjois-Ruotsin Bodeniin. Vähäpäästöisen teräksen tuotannon edistäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä nykyisin teräs aiheuttaa noin 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Datakeskus vaatii varman infran

Datakeskusten määrän kasvaessa korostuvat entistä tarkemmat vaatimukset energiatehokkuudelle ja toimintavarmuudelle. Datakeskuksen arjessa taustalla tehdään huolto- ja valvontatyötä, jonka tehtävänä on varmistaa, että kriittiset järjestelmät pysyvät hallinnassa myös kuormituksen kasvaessa.

Tuulivoimaloiden perustusten raudoitus on vaativa toimitus

Tuulivoimaloiden perustusten raudoitustoimitukset ovat varsin poikkeuksellisia tavanomaisiin raudoitustoimituksiin verrattuna. Pääsääntöisesti projektien tuotantovauhti on normaalia rakentamista nopeampi ja rakentamispaikka usein vaativien yhteyksien

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.