Kolmen päivän aikana Energia 2026 -tapahtumassa pureudutaan energiamurrokseen useista näkökulmista aina energiantuotannon uusista ratkaisuista teollisuuden investointeihin, sähköverkkoihin, energian varastointiin, vetytalouteen ja hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Yli 300 näytteilleasettajan lisäksi messuilla kuullaan lähes 100 asiantuntijapuheenvuoroa. Lisäksi mukana alan seminaareja ja tilaisuuksia. Suomen vetyklusterin seminaarissa pureudutaan vetyturvallisuuteen ja Kiertotalous-Suomen seminaarissa avataan kiertotalouden ajureita, roolia sekä mahdollisuuksia energiamurroksessa.
Energian tulevaisuus -päälavalla Tuomas Vanhanen avaa energiamurroksen kokonaiskuvaa sekä eri hallinnonalojen yhteistyön merkitystä energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Vanhasen tuore väitöstutkimus osoittaa, että strategiset tavoitteet, lainsäädäntö ja käytännön politiikkatoimet eivät aina kohtaa. Hän nostaa esiin tarpeen tarkastella energiatehokkuutta nykyistä laajemmin esimerkiksi kaupunkitasolla yksittäisten rakennusten sijaan.
KUVA: PASI RAHIKKA
Energia-alan uusimpiin teknologioihin pureudutaan käytännön esimerkkien kautta. Mikko Knuuti Steady Energyltä kertoo puheenvuorossaan, miten maailman ensimmäisen ydinlämpöreaktorin pilottilaitos etenee ja millaisia oppeja hankkeen ratkaiseva vuosi on tuonut mukanaan. Mikko Pihlatie VTT:ltä puolestaan avaa akkuteknologian ja akkusähköistyksen mahdollisuuksia niin teknologisten ratkaisujen kuin uuden liiketoiminnankin näkökulmasta.
Vetytalous nousee yhdeksi tapahtuman keskeisistä teemoista niin asiantuntijapuheenvuoroissa kuin messualueellakin. Suomen Vetyklusterin toimitusjohtaja Riitta Silvennoinen avaa puheenvuoroissaan, miten Suomi voi nousta vetytalouden eurooppalaiseksi edelläkävijäksi ja miten ala voi luoda jopa 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Hycamiten perustaja Matti Malkamäki puolestaan taustoittaa vedyn roolia energiajärjestelmän täydentäjänä ja sen merkitystä siirtymässä kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa. Vetytalouden osaajia ja ratkaisuja pääsee kohtaamaan myös messualueella.
Energiapäivä pureutuu geopolitiikkaan ja energiaturvallisuuteen
World Energy Council Finlandin tiistaina 20.10. järjestämän Energiapäivänteemana on Energiasiirtymän geopoliittinen aikakausi. Ohjelma tarkastelee energia-alan toimintaympäristöä turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmista.
Päivän avaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ohjelmassa kuullaan muun muassa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän näkemys sähköntuotannon murroksen seuraavista vaiheista. Teknologiateollisuus ry:n Ville Voipio puolestaan tarkastelee teollisuuden tarpeita energiamurroksessa.
Iltapäivän keskusteluissa energiaa tarkastellaan osana laajempaa turvallisuusympäristöä. Kansanedustaja Hanna Holopainen, Huoltovarmuuskeskuksen Axel Hagelstam sekä Elenian Heikki Paananen käsittelevät energiasiirtymän, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden välisiä yhteyksiä sekä Euroopan energiaturvallisuuden tulevaisuutta.
Energiakongressi kysyy kestääkö energiajärjestelmä energiasiirtymän?
Sähköistyminen, uudet energiainvestoinnit, datakeskukset ja digitalisaatio muuttavat nopeasti Suomen energiajärjestelmää. Kunnossapitoyhdistys Promaintin 21.10. järjestämä Energiakongressinostaa esiin energiasiirtymän kriittisen kysymyksen: miten varmistetaan energian saatavuus ja järjestelmän toimintavarmuus kaikissa olosuhteissa? Päivän teemana on ”Käyttövarmuus ratkaisee – Miksi käyttövarmuus on energiasiirtymän kriittisin tekijä”.
Jukka Lehtonen AFRYltä arvioi, millaiset energia-alan investoinnit Suomessa ovat todella toteutumassa, Tiina Davidsainen Fortumilta käsittelee datakeskusten vaikutuksia energiajärjestelmään ja Minna Laasonen Fingridiltä pohtii käyttövarmuuden ja huoltovarmuuden välistä suhdetta. Päivän päättävässä paneelikeskustelussa tarkastellaan, missä energiasiirtymä voi onnistua tai epäonnistua käytännössä vuoteen 2035 mennessä.
Lähde: Expomark Oy
