Suomalainen energiatoimiala on edelläkävijä monessa – mutta nykytilanteessa on herkeämättä panostettava uusiutumiseen
Energia-alan toimintaympäristö on rajussa murroksessa – tämä ei liene yllätys kenellekään. Energiateollisuus ryhtyi varautumaan tulevaisuuden disruptioon poikkeuksellisen laajalla työpajatyöskentelyllä eri asiakasryhmien edustajien, asiantuntijoiden ja energia-alan toimijoiden kesken vuonna 2017. Työpajoissa kuultiin asiakasryhmien näkemyksiä heidän toimialansa, energiankäyttönsä sekä niihin liittyvien tarpeiden kehityksestä asiakaslähtöisen tulevaisuuskuvan muodostamiseksi – ja hiottiin vuoteen 2030 tähtäävä visio.
VISION MUKAAN lähivuosina energia-alaan voimakkaimmin vaikuttavat ja toisiinsa kytkeytyvät muutosilmiöt ovat ilmastonmuutos ja uusiutuvien energiamuotojen nousu, digitalisaatio, kansainvälinen kilpailu sekä asiakkaiden roolin vahvistuminen.
Energia-ala on näiden muutosten edessä ratkaisijan asemassa: visiopaperin mukaan murros palvelullistaa alaa ja tuo mahdollisesti radikaalejakin muutoksia koko energiajärjestelmän logiikkaan.
Ei yhden muotin asiakasta
Huhtikuussa 2018 julkaistun visiotyön mukaan asiakkaiden toiveet, tarpeet ja turvallisuus ohjaavat energia-alan muutosta. Nykyisin useimpien ihmisten energiavalinnat perustuvat pitkälti hintaan, mutta tulevaisuudessa asiakasryhmät eriytyvät. Osa asiakkaista arvostaa vaivattomuutta, osa edullisinta hintaa ja osa tahtoo toteuttaa arvojaan kuten ympäristöystävällisyyttä tai omavaraisuutta.
Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien kasvu on osaltaan disruptoimassa energia-alan perinteisiä liiketoimintamalleja. Energiamurros luo Suomelle ja suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia. Maa on jo edelläkävijä päästöjen vähentämisessä, uusiutuvan energian lisäämisessä, kaukolämmityksessä sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.
Älykäs energia viralisoituu Lisäksi energian toimitusvarmuus on kova ja hinta kilpailukykyinen. Liikenteen, lämmityksen ja sähkön integroiminen edellyttää uusia palveluita, joiden kehittämisessä Suomi on maailman huippua. Älykkäiden energiaratkaisujen edistäminen työllistää ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Samalla Suomi on osa EU:n ja maailmanlaajuisia tuotteiden ja palveluiden markkinoita sekä EU:n sähkömarkkinoita. Kilpailun myötä uudet ratkaisut voivat levitä nopeasti.
Epävarmuuden ehdoilla?
Visiotyössä listataan myös ”suuren epävarmuuden tekijöitä” kuten alan liiketoimintamallien disruptio, energian varastointi ja energiaomavaraisuus, poliittinen ohjaus ja sääntely, energian hinta, kansantalouden ja elinkeinorakenteen kehitys sekä älykkäät koneet ja laitteet.
Todennäköisinä ”suuren vaikuttavuuden muutostekijöinä” puolestaan nähdään sähköistyminen ja palvelullistuminen, kaupungistuminen, sähkö-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien integraatio, digitalisaatiokehitys, energiatehokkuuden parantuminen, individualismin tuoma heterogeenisyys sekä tietoturvan merkityksen kasvu.
Sähköpula ei uhkaa
Samaan aikaan Energiateollisuuden visiotyön kanssa julkaistiin myös pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden selvitys, joka otti kantaa sähköpulan todennäköisyyteen Suomessa lähivuosina. Aikaisempi ENTSO-E:n julkaisema MAF 17 -raportti piti nimittäin mahdollisena, että Suomi kärsii sähköpulasta vuonna 2025.
Pohjolan kantaverkkoyhtiöiden mukaan sähköpulan todennäköisyys Suomessa on matala vuonna 2025. Pohjoismaisessa selvityksessä sähköpulan todennäköisyys oli kahdeksan kertaa pienempi kuin mitä ENTSOE: n raportti osoitti. Erot tuloksissa johtuvat laskelmiin käytetystä mallista ja lähtöoletuksista sekä tarkemmista lähtötiedoista, joita on käytetty yhteispohjoismaisessa selvityksessä.
Suomi Pohjolan haavoittuvin?
Pohjoismainen selvityskin silti osoittaa, että Suomessa riski sähkötehon riittämättömyydestä on hieman korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2025 useat samanaikaiset suuret viat järjestelmässä kylminä, tuulettomina pakkasjaksoina saattavat johtaa kiristyneeseen tehotilanteeseen.
Fingridin mukaan tämäkään ei vielä tarkoita sähkökatkoja kuluttajille, vaan kantaverkkoyhtiö on varautunut kyseisiin tilanteisiin mm. varavoimalaitoksin, joita voidaan käyttää tarpeen tullen.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Pixabay
