Digitaalisuus muokkaa energia-alaa – ja kuskin paikalle istutetaan asiakasta. Ainakin Energiateollisuuden (ET) mukaan digitalisaation ja teknologisen harppauksen mahdollistaman energiamurroksen suurin voittaja on asiakas.
Energiateollisuus katsoo, että tulevaisuudessa asiakkailla on yhä enemmän vaihtoehtoja. Investoinnit omaan energiantuotantoon, varastointiin tai esimerkiksi sähköautoihin muuttavat asiakkaan roolia. ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan energiayhtiöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin kehittämällä digitalisaatioon perustuvia tuotteita ja palveluja. Asiakkaan lisääntyvät mahdollisuudet vaikuttaa valinnoillaan muuttavat osaltaan alan perinteisiä liiketoimintamalleja – ja tätä kautta liiketoiminta muuttuu energianmyynnistä palveluksi.
Leskelä myös uskoo, että energiamurros luo Suomelle ja suomalaisille yrityksille kaupallisia mahdollisuuksia, mikäli Suomi osaa hyödyntää edelläkävijän asemansa älykkäissä energiaratkaisuissa. Suomalainen energia-ala on jo nyt edelläkävijä mm. päästöjen vähentämisessä, uusiutuvan energian lisäämisessä, kaukolämmityksessä sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.
Leskelän mukaan energia-ala on sitoutunut edistämään kehitystä sen sijaan, että vain puolustaisi vanhoja liiketoimintamalleja viimeiseen mieheen. Uusien kasvupolkujen hyödyntäminen kuitenkin edellyttää yhteistyötä toimialojen ja valtion hallinnon kesken. Energia-alan toimijat tarvitsevat ennakoitavaa toimintaympäristöä ja muutoksen mahdollistavaa lainsäädäntöä. Julkisella vallalla on oma roolinsa myös T&K-toiminnan tukemisessa ja rohkeamman kokeilukulttuurin kehittämisessä.
Energiamurros tähtää parempaan elämänlaatuun, energiatehokkuuteen ja – viime kädessä – ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan. Tavalliselle kansalaiselle monet visiot ja hehkutukset voivat olla vieraita; lähempänä arkea on esimerkiksi sähkön saatavuus. Pahaan aikaan sattuneen sähkökatkon muistaa jokainen.
Tälläkin puolella on menty eteenpäin. Energiateollisuuden keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2017 keskeytyneenä noin 80 minuuttia sähkönkäyttäjää kohden, mikä on paras tulos vuosiin. Näyttää selvältä, että sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit ovat johtamassa toivottuun tulokseen. Verkkojen uusiminen on parhaillaan käynnissä, ja verkkojen on määrä olla kunnossa vuoden 2028 loppuun mennessä.
Sähköverkkoja uusitaan noin 800 miljoonalla eurolla vuodessa. Taustalla on paitsi sähkömarkkinalaissa asetetut sähkön toimitusvarmuusvaatimukset myös nyky-yhteiskunnan kasvava riippuvuus sähköstä. Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä Suomen jakeluverkon toimitusvarmuutta on parannettu kaikkiaan 8,6 miljardilla eurolla.
Sähkönkäyttäjän kokema keskimääräinen keskeytysaika asemakaava-alueella oli viime vuonna 25 minuuttia. Asemakaava-alueiden ulkopuolella sähkötön aika oli keskimäärin 4 tuntia. Keskimääräisesti asiakas koki viime vuonna 1,7 sähkökatkoa. Viime vuosi oli sääolosuhteiden puolesta hieman keskimääräistä helpompi.
Suurin osa sähkökatkoista johtui myrskyjen sekä lumen ja jääkuorman aiheuttamista vioista. Viime vuonna kuitenkin suunniteltujen työkeskeytysten osuus oli poikkeuksellisen suuri, ja lähes 20 prosenttia oli ns. suunniteltuja työkeskeytyksiä. Näiden taustalla ovat sähköverkon laajat uudistustyöt. Valtaosa katkoista hoidettiin verkostoautomaation avulla, jolloin asiakkaan kokema keskeytys jäi sekuntitasolle.
Horisontissa siintävä vuosi 2028 ei eliminoi kaikkia ongelmia, vaikka tavoitteissa onnistuttaisiinkin. Kaavailujen mukaan asiakkaan tuolloin kokema sähkökatko ei saa kestää asemakaava-alueella yli kuutta tuntia ja asemakaava-alueen ulkopuolella katkos ei saa kestää yli 36 tuntia.
Tätä ”perinteistä disruptiota” tuskin saadaan koskaan kokonaan kitkettyä pois.
