Datakeskusten määrän kasvaessa korostuvat entistä tarkemmat vaatimukset energiatehokkuudelle ja toimintavarmuudelle. Datakeskuksen arjessa taustalla tehdään huolto- ja valvontatyötä, jonka tehtävänä on varmistaa, että kriittiset järjestelmät pysyvät hallinnassa myös kuormituksen kasvaessa.
Datakeskukset ovat yksi nykyaikaisen yhteiskunnan kriittisimmistä infrastruktuureista. Datakeskusten tietovirrat mahdollistavat pilvipalvelut, reaaliaikaiset tietojärjestelmät ja yritysten jatkuvan toiminnan.
Tekoälyn ja generatiivisten kielimallien yleistymisen myötä yhä tehokkaampien datakeskusten rakennushankkeisiin liittyvät investoinnit ovat kasvussa. Samalla datan käsittelyn tehostuminen ja suurempien mallien vaatimat laskentatehot kiihdyttävät entisestään palvelinympäristöjen energiantarvetta.
Kansainvälisen energiajärjestön mukaan palvelinten sähkönkulutus on noin 60 prosenttia koko datakeskuksen sähkönkulutuksesta. Palvelinten tuottama lämpö vaatii tehokkaita jäähdytysjärjestelmiä ja muita datakeskuksen olosuhteita sääteleviä järjestelmiä, joiden järjestelmien osuus sähkönkulutuksesta riippuu datakeskuksen kokoluokasta ja optimoinnista.
”Jäähdytyskustannukset voivat
nousta suuriksi.
Hukkalämmöstä kaukolämpöä
Suurissa ja tehokkaissa pilvipalvelutuotantoon suunnitelluissa datakeskuksissa jäähdytyksen ja muiden olosuhteita säätelevien järjestelmien osuus on alle kymmenen prosenttia sähkökulutuksesta, kun taas pienissä, organisaatioiden omissa datakeskuksissa osuus voi nousta jopa 30 prosenttiin.
Jäähdytyskustannukset voivat nousta suuriksi, joten hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen kaukolämpöverkossa voi parantaa datakeskuksen energiatehokkuutta ja alentaa energiakustannuksia.
Suomessa on jo saatu hyviä tuloksia hukkalämmön hyödyntämisestä: hukkalämpö otetaan talteen lämmönvaihtimilla ja sen lämpötila nostetaan kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Näin hukkalämmöstä saadaan suurin osa hyötykäyttöön lämmityskaudella.
Kesällä kaukolämmön kysyntä on matala. Datakeskuksen jäähdytyksen tarve ei kuitenkaan vähene, joten jäähdytys on toteutettava muilla ratkaisuilla. Modulaariset jäähdytysratkaisut skaalautuvat jäähdytystarpeen mukaisesti: moduuleita voidaan lisätä ja ottaa käyttöön joustavasti ja nopeasti.
”Energiatehokkuuden lisäksi
toimintavarmuus on tärkeä
osa datakeskushankkeita.
Toimintavarmaa tekniikkaa
Energiatehokkuuden lisäksi toimintavarmuus on tärkeä osa datakeskushankkeita. Datakeskuksessa kaiken on toimittava saumattomasti, ja jokainen rakenteellinen ratkaisu vaikuttaa olosuhteisiin ja siten lopulta datan liikkumisen varmuuteen. Laitoksen on kestettävä laiterikkoja, ulkoisia häiriöitä ja poikkeustilanteita ilman, että palvelut katkeavat.
Sähkönsyöttö perustuu moninkertaiseen varmistusketjuun, ilmanvaihto ohjaa ilmavirtoja tarkasti ja konesalien lattioiden alla kulkee kaapelointeja, palokatkoja ja teknisiä kanavia, joiden merkitys korostuu vasta poikkeustilanteissa.
Datakeskukset ovat herkkiä fyysisten olosuhteiden muutoksille. Vedenhallinta ja viemäröinti ovat usein taka-alalla, vaikka niiden pettäminen voi aiheuttaa riskejä. Siinä missä asuinrakennuksissa viemäröinti on taustalla huomaamaton osa arkea, datakeskuksissa se on osa järjestelmäkokonaisuutta ja merkittävä riskienhallinnan elementti.
Vaikka datakeskukset rakentuvat pitkälti automaation ja tekniikan varaan, niiden toimintaa kannattelee lopulta arkinen mutta vaativa suunnittelu- ja huoltotyö ilmavirran ohjauksesta vedenhallintaan ja kaapelointireiteistä varavoimaketjujen mitoitukseen.
Dokumentointi tekee huollosta ennakoivaa
Datakeskuksissa vedenhallinta on kriittistä: pienikin kosteuspoikkeama voi horjuttaa koko laitoksen toimintaa. Siksi viemärihuollon ennakointi, tarkka dokumentointi ja automaattinen valvonta ovat nousseet välttämättömiksi osiksi datakeskusten arkea.
Datakeskuksissa vesihuolto on kriittinen osa toimintavarmuutta, eikä toleranssia hallitsemattomalle kosteudelle ole, sillä kondensoituva tai väärään paikkaan ohjautuva vesi voi vaarantaa koko laitoksen toiminnan. Datakeskukset ovatkin nostaneet viemäri- ja kiinteistöhuollon vaatimustasoa.
Datakeskusten vedenhallinnan riskit liittyvät ensisijaisesti viemärien tukkeutumiseen sekä putkistojen ja pumppaamoiden epäpuhtauksiin. Nämä riskit saadaan hallintaan ennakoivan huollon avulla.
”Ennakoitavan huollon avulla pyritään varmistamaan, että ongelmia ja käyttökatkoja ei pääse syntymään. Ennakoiva huolto tuo toimintavarmuutta. Kun putkistot, viemärit ja pumppaamot toimivat moitteettomasti, pysyvät olosuhteet hallittuina”, kuvailee Tapio Helmimäki, DELETE Finland Oy:n viemäri- ja kiinteistöpalvelujen toimialapäällikkö.
Automaation rooli kasvaa
Datakeskusten viemäri- ja kiinteistöhuollossa tiedonhallinta ja dokumentointi ovat nousseet etulinjaan. Kun jokaisesta tehdystä huoltotoimenpiteestä ja testistä on tarkat dokumentit, pysyy kokonaisuus hallittavana ja ennakoitavana.
Helmimäki on havainnut, että siinä missä joissain muissa kohteissa digiloikka on vasta tuloillaan, ovat tiedonhallinta ja automaatio kiinteä osa datakeskusten suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa alusta saakka.
”Datakeskukset rakennetaan alusta alkaen tiedon ja sen johtamisen ympärille. Jokainen testaus ja huoltotyö tallennetaan osaksi laitoksen elinkaaridokumentaatiota”, Helmimäki sanoo.
Kun jokaisesta toimenpiteestä laaditaan täsmälliset dokumentit, on kokonaisuuden hallinta jäljitettävää ja läpinäkyvää. Tämä auttaa suunnittelemaan kohteen tarpeiden mukaisen huoltoaikataulun.
Automaatio ja jatkuva sensorivalvonta täydentävät kokonaisuuden. Esimerkiksi kiinteistöjen pumppaamoiden etävalvonta auttaa havaitsemaan muutokset ennen kuin ne näkyvät laitoksen toiminnassa ja antaa mahdollisuuden puuttua pumppaamoiden ongelmatilanteisiin oikea-aikaisesti.
”Pumppaamoiden etävalvonta antaa reaaliaikaisen kuvan siitä, miten olosuhteet elävät ja milloin jokin vaatii toimenpiteitä. Se tukee huollon suunnittelua ja auttaa pitämään viemärihuollon kokonaisuuden tasaisena arjen vaihteluissa”, Helmimäki summaa.
Teksti: Meri Böhm
