Energia-alan media

Datakeskukset ovat 2000-luvun strategista infrastruktuuria, josta Suomella ei ole varaa jäädä sivuun

Datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on 2–3 %. Keskusten rakentaminen työllistää suoraan ja välillisesti jopa kymmeniä tuhansia. Kuva: Fingrid Oyj

Rakennusteollisuus RT muistuttaa, että datakeskusten rakentaminen voi tuoda Suomeen kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Nyt keskustelu tiivistyy keskusten sähkönkulutukseen, vaikka olennaista on kysyä, mitä menetämme jäämällä sivuun investointikisassa.

Datakeskukset ovat 2000-luvun strategista infrastruktuuria vastaavasti kuin satamat, sähköverkot ja rautatiet yli sata vuotta sitten. RT:n mukaan Suomen kannattaa tavoitella aktiivisesti datakeskus- ja tekoälyinvestointeja sen sijaan, että keskitytään yksipuolisesti niiden sähköntarpeeseen. 

”Olennaisin kysymys on, rakennetaanko tämä uusi infrastruktuuri Suomeen vai muualle. Rakennusteollisuus haluaa rakentaa sen tänne”, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell

Datakeskukset eivät ole vain yksittäisiä rakennushankkeita, vaan osa globaalia datataloutta, tekoälyä ja vihreää siirtymää yhdistävää infraa. Ne liittyvät myös yhä vahvemmin eurooppalaisten datan ja koko Euroopan turvallisuuteen, digitaaliseen omavaraisuuteen ja kriittiseen huoltovarmuuteen. 

”Ei ole yhdentekevää, missä tekoälymalleja ajetaan ja miten toimintavarma digitaalinen infrastruktuuri Euroopassa on. Suomella on mahdollisuus profiloitua turvallisena pohjoismaisena datakeskus- ja tekoälysolmuna, kunhan päätökset tehdään oikein”, Randell huomauttaa. 

Vaikutuksia arvioidaan liian kapeasti  

RT:n mukaan datakeskusten vaikutuksia arvioidaan Suomessa liian kapeasti. Keskustelu painottuu sähkönkulutukseen.  

Datakeskusteollisuuden mukaan datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on 2–3 % ja kasvaa 7–8 %:iin 2030 mennessä. Perinteisen teollisuuden osuus kulutuksesta on noin 40 %. 

Datakeskukset solmivat usein pitkäaikaisia sähköostosopimuksia. Niiden avulla uusiutuvan energian tuottajat pystyvät käynnistämään valmiiksi kaavoitettuja tuuli- ja aurinkovoimahankkeita, jotka muuten jäisivät odottamaan vailla maksavaa asiakasta. Tämä tukee sähköjärjestelmää ja voi alentaa sähkön keskihintaa. Toisaalta datakeskusinvestoinnin karkaaminen esimerkiksi Ruotsiin vaikuttaa sekin sähkön hintaan myös Suomessa yhteisten sähkömarkkinoiden kautta. 

Keskustelua käydään myös valmiiden datakeskusten työllistävyydestä. Merkittävä osa hyödyistä syntyy kuitenkin rakentamisesta, investoinneista ja niiden laajoista välillisistä vaikutuksista. EK:n ja Datakeskusteollisuuden syksyn 2025 selvityksen mukaan keskusten rakentamisen kokonaisvaikutus työllisyyteen olisi 45 000 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Rakentamisvaiheen verovaikutukset ovat arviolta 1,7 miljardia euroa, tuotantovaiheen 400 miljoonaa euroa vuodessa.  

Datakeskushankkeita on EK:n dataikkunan mukaan esiselvityksessä, suunnitteilla tai käynnistymässä 31 miljardilla eurolla. Datakeskusteollisuus arvioi, että 2030 mennessä rakennetaan noin 800 megawatin edestä uutta kapasiteettia, joka vastaa noin 8 miljardin euron investointeja. 

Datakeskusosaaminen on mahdollista kääntää vienniksi  

RT korostaa, että globaaleihin teknologiayhtiöihin liittyvä verosuunnittelu on aiheellinen kysymys, johon ratkaisut löytyvät kansainvälisestä veropolitiikasta, ei yksittäisen maan investointijarrusta. 

”Jos Suomi ei rakenna datakeskuksia, ne siirtyvät muihin maihin. Toisaalta jos tartumme näihin, meidän on mahdollista kääntää datakeskusrakentamisen osaaminen myös vienniksi. Nyt tarvitaan hallitukselta ennakoitavaa sääntelyä ja sujuvia lupaprosesseja, jotta hankkeita saadaan käyntiin”, Aleksi Randell sanoo.

Lähde: Rakennusteollisuus RT ry

Jaa tämä artikkeli: 

Data & kyber

Digiloikka kenttähuoltopalveluissa

Uusi mobiilisovellus @Field yhdistää Valmetin yli 1 100 kenttäpalveluammattilaista. Se yhtenäistää työtapamme ja parantaa asiakaskokemusta entisestään. VALMET INVESTOI strategisesti tärkeisiin kenttäpalveluihinsa.

Tarkkaa energian mittausta

Saint-Gobain PAM tuo maahan eri valmistajien ultraäänitoimisia laskutuskäyttöön soveltuvia energiamäärämittareita. Asiakkaan kanssa käydään aina läpi tarvittavat erityispiirteet, jotta saadaan oikeanlainen mittari

Laatua ja tarkkuutta päästömittauksiin

Teollisuuspäästöjen seuraamiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan luotettavaa päästömittausta. Viime vuosina julkaistut EU-säädökset – esimerkiksi jätteenpolton (2019) sekä suurten voimalaitosten (2017) parhaan käyttökelpoisen

Toimittajariippumatonta analytiikkaa palveluna

Meneillään oleva energiamarkkinoiden murros on luonut polttoteknologiaan perustuvalle tuotannolle kasvavan tarpeen tuottaa energiaa tehokkaammin ja luotettavammin yhä haastavammissa olosuhteissa. Hyvänä konkreettisena

Teollisuusmuuntajien toimintakunto valvontaan

Tehtailla, sulatoissa ja muualla teollisuudessa käytettävät muuntajalaitteet ovat usein kovemmassa käytössä ja alttiina suuremmalle rasitukselle kuin sähkölaitosmuuntajat. Tämä vaikuttaa teollisuusmuuntajien vikaherkkyyteen

Digitalisoimalla paremmin tavoitteisiin?

Energiateollisuus ja integroitavat suunnitteluohjelmistot Energiateollisuus on ala, joka on vahvassa murroksessa: globaali energian tarve on kasvava, sähkönkulutuksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta on

Voimalaitoksilla tarvitaan kunnonvalvontamittauksia

Monilla teollisuuden osa-alueilla on tarvetta luotettaville kunnonvalvontajärjestelmille ja mittauspalveluille. Niiden avulla voidaan valvoa kriittisten laitteiden kuntoa, jolloin huoltotyöt pystytään ajoittamaan ja

Virtaus hallintaan ja hyötysuhde huippuunsa

Kaukolämpölaitoksilla käytetään yhä useammin sektoripalloventtiilejä ja ultraäänivirtausmittareita. Oikein mitoitetut säätöventtiilit ja virtausmittarit mahdollistavat helpommin hallittavan laitoksen sekä joustavan ja energiatehokkaan toiminnan

Työturvallisuus energia-alalla

Haasteita ja kehityskohteita Energia-ala Suomessa on merkittävä työllistäjä ja elintärkeä osa yhteiskunnan infrastruktuuria. Alalla työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää, koska työympäristöt vaihtelevat

Paranna pumppujärjestelmien energiatehokkuutta

KSB:n System Efficiency Service (SES) tarjoaa kattavan analyysin, joka optimoi teollisuuden ja kunnallisten laitosten pumppujärjestelmien energiatehokkuuden ja vähentää energiakustannuksia. Monissa teollisuuden

Sähköasemat ja niiden toimintavarmuus suomessa

Modernisointi, suojaus ja laajennusmahdollisuudet Sähköasemat ovat keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää, ja niiden toimintavarmuus on kriittistä niin teollisuuden, liikenteen kuin kotitalouksienkin sähköntoimitusten

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Enertec 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.