Energia-alan media

Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi yli neljänneksen vuonna 2025 – eniten kasvua teollisessa mittaluokassa

Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1600 megawattia. Määrä vastaa Suomen suurimman ydinvoimayksikön eli Olkiluoto 3:n sähkötehoa. Kasvua tapahtui erityisesti teollisen mittaluokan aurinkosähkökapasiteetissa, mutta kokonaiskapasiteetista valtaosa oli edelleen pientuotantoa.
Kuva: Pexels

Energiaviraston alustavien tietojen mukaan vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1600 megawattia, josta sähköverkkoon kytkettyä pientuotantoa oli 1251 megawattia ja teollisen kokoluokan laitosten kapasiteettia 326 megawattia. Verkkoon kytkemätöntä kapasiteettia oli arviolta noin 24 megawattia. Kokonaiskapasiteetti kasvoi noin 350 megawattia eli 28 prosenttia vuonna 2025.

Pientuotanto kasvaa aiempaa hitaammin

Valtaosa sähköverkkoon liitetystä aurinkosähkökapasiteetista on pientuotantoa. Aurinkosähkön pientuotannolla tarkoitetaan alle yhden megawatin (MW) tuotantolaitteistoja. Pientuotantokapasiteetti kasvoi vuoden 2025 aikana 138 megawatilla, mikä tarkoittaa noin 12 prosentin kasvua. Kasvutahti on hiipunut vuoden 2023 huippuvuodesta, jolloin pientuotantokapasiteetti kasvoi lähes 300 megawatilla.

Kasvutahdin hidastuminen näkyi myös pientaloihin asennettavien uusien aurinkosähkölaitteistojen määrässä. Energiaviraston arvion mukaan noin 6 500 pientaloon asennettiin aurinkosähkölaitteistoja viime vuonna, kun asennusten määrä vuonna 2024 oli noin 10 000 ja vuonna 2023 jopa 30 000. Arvio perustuu verkkoyhtiöiltä kerättyihin alustaviin tietoihin kuluttajien tuotannon verkkopalvelusopimusten määrästä pienjänniteverkossa.

Energiavirasto kerää vuosittain sähkön jakeluverkkoyhtiöiltä tiedot Suomessa sähköverkkoon liitetystä pientuotantokapasiteetista (edellisvuoden lopun tilanne, alle 1 MW:n yksiköt). Vuoden 2025 pientuotantokapasiteetin luvut ovat alustavia ja voivat vielä tarkentua.  Jakeluverkkoyhtiökohtaiset tiedot verkkoon kytketystä sähkön pientuotannosta julkaistaan alkusyksyllä, kun yhtiöiden ilmoittamat tiedot on tarkistettu.

Teollisen kokoluokan aurinkosähkökapasiteetti yli kolminkertaistui vuoden 2025 aikana

Teollisen kokoluokan (yli 1 MW) aurinkovoimaloiden määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2025 aikana. Vuoden 2025 lopussa Energiaviraston ylläpitämässä voimalaitosrekisterissä yli yhden megawatin aurinkosähkölaitosten kapasiteetti oli yhteensä noin 326 megawattia, kun vuotta aiemmin kapasiteetti oli noin sata megawattia. Näitä laitoksia oli Energiaviraston voimalaitosrekisterissä 28 kappaletta vuoden 2025 lopussa, ja niiden keskiteho oli lähes 12 megawattia.  Energiaviraston voimalaitosrekisterissä aurinkosähkökapasiteetti on ilmoitettu invertteri- eli AC-tehona, joten tehotiedot voivat poiketa muiden tahojen ylläpitämistä listauksista.

Lisäksi Suomessa on arviolta 24 megawattia sähköverkkoon kytkemätöntä aurinkosähkökapasiteettia, jota on asennettu erityisesti vapaa-ajan asuntoihin. Arvio sähköverkkoon kytkemättömästä aurinkosähkökapasiteetistä perustuu Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen pientalojen lämmitysenergiaa käsittelevään aineistoon sekä muihin pientuotannon kapasiteettitietoihin.

Yli yhden megawatinvoimalaitosten haltijoiden on tehtävä Energiavirastolle ilmoitus voimalaitoksen käyttöönotosta ja muutoksista. Näiden laitosten tietoihin voi tutustua Energiaviraston voimalaitosrekisterissä.

Lähde: Energiavirasto

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Kestävä energiasiirtymä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja ilmastotavoitteiden toteutumista

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.