Energia-alan media

Tulevaisuudessa lämpö on edullisinta tuottaa CO2-päästövapaasti

Polttoaineiden hinnat jatkavat nousuaan, mutta sähköntuotannossa Suomi on pian energiaomavarainen. Lämpö kannattaakin tuottaa lämpöpumpputeknologialla, joka tuo samalla joustavuutta energian kysyntään ja varastointiin.

Sähkön osalta näkymät Suomessa ovat positiiviset, kun CO2-vapaata omavaraista sähköntuotantoa on lähiaikoina tulossa lisää huomattavan paljon. Tuulivoimaa on rakenteilla yli 2000 MW edestä ja tätä kirjoittaessa luvitettuna on 66 uutta projektia, joiden yhteenlaskettu teho on yli 3500 MW. Olkiluoto 3 on jo kytketty sähköverkkoon, uuden laitoksen tuotto verkkoon koeajojen jälkeen on 1600 MW.

”Tulemme lähiaikoina saamaan paljon puhdasta sähköä. Lisäksi olemme sen suhteen koko ajan enemmän energiaomavaraisia, kun tuotanto on kotimaassa”, Calefa Oy:n toimitusjohtaja Petri Vuori summaa.

Sen sijaan lämmöntuotannossa kustannukset ovat polttoainehintojen vuoksi vahvasti nousujohteiset.

”Kukaan ei tällä hetkellä pysty arvioimaan poltettavien raaka-aineiden hinnanmuutosta. Puulle tulee olemaan paljon kysyntää ja nykyään sille löytyy muitakin hyviä jatkojalostuskohteita, kuin polttaminen.”

Calefa, Ambiheat

Energiatehokkuus ratkaisee ongelman, ja se tarkoittaa fiksumpaa teknologiaa

Apu kustannusten nousuun löytyy ainoastaan energiatehokkuutta parantamalla. Hyvä uutinen on, että se on jo nykyteknologiaa.

”Lämpöpumpputeknologia mahdollistaa sen, että yhdellä yksiköllä puhdasta sähköä pystytään tuottamaan kolme-neljä yksikköä CO2-vapaata lämpöä yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin”, Petri Vuori sanoo.

Lämpöpumppulaitoksessa Suomessa tuotettu puhdas sähkö jatkojalostetaan hyödyntäen ympäristön energiaa ja teollisuuden hukkalämpöä.

”Jäähdytetään ilmastoa, maata tai vesistöä, kun kerätään energiaa lämmöntuotannon tarpeisiin tai hyödynnetään teollisuuden hukkalämpöjä uusiokäyttöön. Tämä on energiaomavaraisuutta kokonaisuudessaan”, Petri Vuori sanoo.

Tuulivoimasta ja lämpöpumpputuotannosta saadaan todella hyvä parivaljakko

Lämpöpumppu on tuulivoiman kaveri, jolla tuulivoiman kausivaihtelua saadaan tasoitettua. Lämpöpumpuilla voidaan vastata niin kysyntäjoustoihin kuin kapasiteetin tarpeisiin.

Tuulivoima ja lämpöpumpputuotanto on hyvä parivaljakko. Lämpöpumput tasoittavat tuulivoiman volatiliteettia ja parantavat energian varastoitavuutta.

”Jos huomataan, että seuraavan tunnin aikana tulee paljon tuulivoimaa, voidaan hyvin ottaa lisää lämpöpumppukapasiteettia käyttöön ja varastoida lämpöenergiaa. Vastaavasti jos nähdään, että seuraavat puoli päivää ei tuule, silloin voidaan huoletta ajaa lämpöpumppuja pienemmällä teholla ja purkaa lämpöakkuja.”

Lämpö on huomattavasti helpompaa ja noin satakertaa edullisempaa varastoida kuin sähkö.

”Lämpöakkujen ohella lämpövarastoina on mahdollista hyödyntää myös kaukolämpöverkkoja”, Petri Vuori huomauttaa.

Joustavuus näkyy myös sijoituspaikan suhteen, sillä päästöttömänä lämpöpumppulaitoksen voi sijoittaa minne vaan, vaikka asutuksen keskelle. Ratkaisun avaimet meillä jo ovat käsissä, koska huipputeknologia on jo tätä päivää.

”Jo nyt meillä on olemassa kaikki mahdollisuudet ratkaista tilanne”, Vuori päättää.

Lisätietoja: www.calefa.fi/ambiheat

Teksti: Paula Harmaala

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.