Energiamarkkinat, Energian tuotanto, jakelu ja varastointi, Energiayhtiöt

Uutta virtaa

Energiatoimialan on nyt uusiuduttava perusteellisesti, toteaa Aku Pyymäki Kymenlaakson sähköstä

artikkelikuva: Uutta virtaa

Energiatoimiala käy läpi murrosta, joka vertautuu hyvin puhelinyhtiöiden takavuosina läpikäymään myllerrykseen. Murros koskee niin tukkumarkkinoita, energian tuotantoa ja varastointia, verkkoliiketoimintaa, liikenteen sähköistymistä, kuluttajien aktivoitumista kuin yhtiöiden rakenteita ja suurempien yksiköiden syntyä.

"MUUTOKSESTA ON paljon puhuttu, mutta se on silti iso ja ehkä yllättäväkin", hän sanoo. Samalla kun fossiiliset energiantuotantomuodot poistuvat pikkuhiljaa takavasemmalle ja uusiutuvat tulevat eturiviin, tulemme näkemään esimerkiksi hajautettua tuotantoa ja sähköautoilua eri mittakaavassa kuin nyt. Mutta vaikka aurinko- ja tuulivoima ovat vahvassa nosteessa, Pyymäki huomauttaa, että nämä "sääriippuvaiset" energiantuotantomuodot vaativat aina taakseen perus- ja säätövoimaa.

"Riittävää säätöä on vaikea toteuttaa, ellei oteta kuluttajia mukaan ihan uudella tavalla." Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kodinkoneet oppivat pesemään astioita tai pyykkiä siihen vuorokauden aikaan, joka on taloudellisesti otollisinta kyseiselle toiminnalle.

"Koteihin tulee lisääntyvässä määrin automaatikkaa, joka ohjaa älylaitteita käyttämään sähköä optimaaliseen aikaan." Kuluttajalle pitää kuitenkin muodostua riittävästi kannustimia sähkön hintavaihtelun muodossa, jotta hän kokee uusien toimintatapojen hyödyttävän itseään.

"Kannustimet ovat se iso kysymys tässä. Nykyisellään on selvää, että ne eivät ole riittäviä kuluttajan kannalta", Pyymäki toteaa.

Tärkeintä on liike?
Mutta kuinka kaukana kuvatunlaisten älykotien läpimurto sitten on? - Pyymäki huomauttaa, että vaikka läpimurtoa ehkä vielä odotetaan, muutos on jo täällä ja sen suunta on selvä. Vauhti sen sijaan on edelleen kysymysmerkki.

"Digitaalisuus tulee lisäämään myös palvelutarjontaa, varmasti myös yllättäviin suuntiin", Pyymäki toteaa ja lisää, että esimerkiksi aurinkopaneeleja on maassa ryhdytty laittamaan katoille rivakalla tahdilla.

Edelläkävijän mantteli pysyy Suomen hartioilla melko vaivatta. Pyymäen mukaan esimerkiksi tuntimittauksen osalta Suomi on edellä muuta Eurooppaa. "Seuraava askel onkin saada koko Eurooppaan pohjoismainen malli, sekä tukku- että vähittäismarkkinoille", hän toteaa.

Ihan joka saralla Suomi ei toki loista. Esimerkiksi sähköautojen leviäminen on - ainakin toistaiseksi - sangen verkkaista. Maassa on puhtaasti sähkökäyttöisiä autoja vain noin tuhat (ja päälle hybridiautoja noin 3 000). Määrä ei tajuntaa räjäytä, kun muistaa että uusia autoja rekisteröidään meillä vuosittain yli satatuhatta.

"Sähköautot ovat meillä heikoissa kantimissa, jos vertaa esimerkiksi Norjaan. Meiltä puuttuu vahva poliittinen ohjaus, joka edistäisi sähköisen liikenteen kehittymistä."

Toisaalta pohjoinen naapuri onkin globaali "luokan tähtioppilas" sähköautojen suhteen: Norjassa liikenteessä on jo satatuhatta sähköautoa, mikä on ylivoimaisesti eniten maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Absoluuttisia lukuja tarkasteltaessakin ohi menee vain kolmikko USA, Kiina ja Japani.

Kiira toi kiirettä
Jotkut haasteet ovat kiireellisempiä ja konkreettisempia. Kun Kiira-rajuilma iski Kymenlaaksoon lauantaina 12. elokuuta, KSOY:n väki joutui totiseen testiin. Myrskylukemiin noussut tuuli ja voimakas salamointi katkoivat puita ja sähkölinjoja ja vaurioittivat muuntamoita; enimmillään sähköttömiä asiakkaita oli lauantai-iltana noin 13 600 KSOY:n alueella.

Eniten tuhoa Kiira sai aikaan Mäntsälän, Pukkilan ja Orimattilan alueilla. Tytäryhtiö Kymenlaakson Sähköverkko oli kuitenkin varautunut Kiiran vierailuun tuplamiehityksellä ja viankorjaus eteni nopeasti sen jälkeen, kun asentajat pääsivät maastoon. Valtaosalle asiakkaista saatiin palautettua sähköt sunnuntaiaamuun mennessä, mutta myrskyn tuhoja korjataan vielä pitkään.

Toimitusvarmuus edellä
KSOY:n nopea reagointikyky on linjassa sen kanssa, mitä sähkönjakelun valtakunnallinen keskeytystilasto kertoo kymenlaaksolaisten performanssista. Energiateollisuuden julkaisema sähkönjakelun keskeytystilasto toteaa, että valtakunnallisesti sähkönjakelu oli viime vuonna keskeytyneenä noin kaksi tuntia sähkönkäyttäjää kohden - mutta Kymenlaakson Sähköverkon alueella selvästi valtakunnallista keskiarvoa lyhyempi (keskimäärin 1,6 tuntia).

Pyymäki toteaa, että rintaa on turha röyhistää liikaa tilastojen takia - viime vuonna myrskyt eivät osuneet maakuntaan koko voimallaan. Toisaalta tilastoja voi lukea niinkin, että KSOY:n investoinnit maakaapelointiin tuottavat nyt tulosta.

"Toki meillä tavoitteena on mahdollisimman häiriötön sähkönjakelu ympäri vuoden ja kaikissa olosuhteissa", Pyymäki toteaa. "Kymenlaakson Sähköverkon alueella sähkönjakelun luotettavuutta seurataan useilla eri mittareilla niin oman toiminnan kuin asiakaskokemuksenkin näkökulmasta", hän lisää.

Infra uusiksi
Energiateollisuuden raportti paljastaa, että vaihtelu toimitusvarmuudessa on suurta ja sijaintiriippuvaista: asemakaavaalueella keskimääräinen keskeytysaika oli alle tunti ja asemakaava- alueiden ulkopuolella vajaa kahdeksan tuntia viime vuonna. Tilanne paranee hitaasti mutta varmasti, sillä Suomessa sähköverkkoja uusitaan noin 800 miljoonalla eurolla vuodessa.

"Kymenlaakson Sähköverkon investoinnit verkkoihin 2011-2016 ovat olleet kaikkiaan noin 110 miljoonaa euroa", toteaa Pyymäki ja lisää, että vuosittainen, sähkömarkkinalakiin perustuva "perusinvestointi" sähköverkkoihin on 15 miljoonaa euroa.

Investointeja on tehty myös puhtaaseen sähköntuotantoon. "Viiden vuoden aikana olemme investoineet 50 miljoonaa euroa ydin-, tuuli- ja vesivoimaan."

Verkoista puhuttaessa maakaapelointi on iso ja ajankohtainen asia monessa sähköyhtiössä, mutta KSOY:ssä teema ei ole aivan niin polttava. "Noin 40% keskijänniteverkoistamme on pelloilla. Maakaapeloinnin osuus kuitenkin nousee kansallisesti ja myös meidän alueellamme", Pyymäki toteaa. Kuvaan kuuluu myös automaation kasvu verkoissa.

KSOY:n digiasenteesta kielii myös sähkönjakelun tilanteesta kertova responsiivinen häiriökartta, joka toimii kaikilla päätelaitteilla kännykästä tietokoneeseen. Kesällä uusittu palvelu toimii reaaliajassa valvomon kanssa ja kertoo runkoverkon vika- ja työkeskeytyksistä jakelualueella.

Exit kotkalaisittain
KSOY:n omistajina oli vielä viime vuonna täyden tusinan verran paikallisia kuntia, mutta tänä vuonna yksi on joukosta poissa. Kesäkuussa Kymenlaakson Sähkö ja Kotkan kaupunki allekirjoittivat sopimuksen, jolla yhtiö hankki Kotkan kaupungilta koko sen omistaman osakekannan eli 27 prosenttia yhtiön osakkeista. Kotka saa kaupassa noin 70 miljoonaa euroa, minkä arvioidaan vakauttavan kaupungin taloutta mukavasti.

Pyymäki on selvästi tyytyväinen, että vuosia jatkunut prosessi on nyt saatu maaliin. "Voi sanoa, että asiaa on puitu jo vuodesta 2010, joten oli hyvä saada se vääntö päätökseen."

Kymenlaakson Sähkön omistajina jatkaa 11 paikallista kuntaa, jotka ovat laittaneet nimet alle uuteen osakassopimukseen. Omistajien osakemäärä pysyy kappalemääräisesti entisellä tasolla, mutta omistusosuus nousee suhteessa aiempaan omistusosuuteen kaupan myötä.

"Omistajakunnat säilyttävät päätösvallan. Meillä on nyt hyvä perusta kehittää yhtiötä koko toiminta-alueemme kuntien, asukkaiden ja asiakkaiden etua ajatellen", Pyymäki uskoo. Suurimpia omistajia ovat Kouvola, Loviisa, Orimattila ja Hamina, joiden yhteinen osuus on 70% tuntumassa.

Kuluttaja kuskin paikalle
Pyymäki itse on ollut KSOY:n mies jo vuodesta 2006. Liiketoimintajohtajana yhtiössä aloittanut diplomi-insinööri valittiin toimitusjohtajaksi vuoden 2016 alusta. Kaiken kaikkiaan energia- alalla on vierähtänyt jo neljännesvuosisata, jonka aikana toimialan monet muutokset ovat tulleet tutuksi.

"Ennen ratkaisuja pohdittiin enemmän tuotanto- ja verkkolähtöisesti, nyt niitä kehitetään asiakaspuolelle", hän kuvailee ajattelutavan muutosta viime vuosina.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Kymenlaakson Sähkö Oy

UUTISVIRTA




Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »