Energiainfra ja uudet energiateknologiat (Viranomaismääräykset, direktiivit)
Energialähteet ja polttoaineet (Bioenergia)

Bioenergian kestävyys on liikkuva maalitaulu

Uusiutuvan energian direktiivi RED II on vain yksi osa vihreää palapeliä - eikä lopputuloksesta osaa vielä sanoa mitään varmaa

artikkelikuva: Bioenergian kestävyys on liikkuva maalitaulu

UUSIUTUVAN ENERGIAN DIREKTIIVI (RED II) nytkähti taas eteenpäin tammikuussa, kun Euroopan parlamentti äänesti 17.1.2018 kannastaan uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta sekä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden seurannan hallintomallia koskeviin lakiesityksiin. Suomen kannalta RED II on tärkeä, sillä se luo kehikon uusiutuvan energian edistämiselle vuoteen 2030 saakka. Direktiiviin sisältyvät biopolttoaineita ja bioenergian kestävyyttä käsittelevät kohdat ovat Suomen kannalta erityisen keskeisiä.

Euroopan parlamentin kannan mukaan liikenteen uusiutuvan energian osuuden kokonaistavoite vuonna 2030 tulee olla vähintään 12 prosenttia. Kehittyneiden biopolttoaineiden osuus tulee olla vähintään 3,6 % vuonna 2030.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen harmittelee, että neuvoston joulukuussa saavuttama yhteisymmärrys ei ollut liikenteen uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden tavoitteiden kunnianhimon osalta toivottavalla tasolla. Jatkoneuvotteluja ajatellen hän pitää kuitenkin hyvänä, että Euroopan parlamentti äänesti näiltä osin kunnianhimoisempien tavoitteiden puolesta.

Kestävyyden arviointiin järkeä
Investointivarmuuden luomisen osalta äänestystulos jätti jonkin verran toivomisen varaa. Jatkoneuvotteluissa tulisi varmistaa, että luodaan aidot investointeja edistävät puitteet ilmastoja uusiutuvan energian tavoitteisiin pääsemiseksi, pohtii Tiilikainen.

"Bioenergian kestävyyskriteereissä on tärkeää, että metsäbiomassan tuotannon kestävyyttä voidaan tarkastella maatasolla sekä hyödyntää olemassa olevia instrumentteja", hän toteaa.

Uusiutuvan energian direktiiviä ja muita Euroopan parlamentin täysistunnossa käsiteltyä lakiesityksiä käsitellään seuraavaksi Euroopan parlamentin, ministerineuvoston ja Euroopan komission yhteisissä kolmikantaneuvotteluissa (trilogit). Ainakin neuvoston puheenjohtajamaana toimivan Bulgarian tavoitteena on saada konsensus aikaiseksi vielä vuoden 2018 alkupuoliskolla, mutta matkassa on asiantuntijoiden mukaan vielä monta mutkaa.

Vihreä paketti
RED II on sinänsä vain yksi osa komission loppuvuodesta 2016 esiin rummuttamaa puhtaan energian pakettia. Paketti sisältää kahdeksan lainsäädäntöehdotusta: RED II:n lisäksi paketissa on sähkömarkkinadirektiivi, sähkömarkkina-asetus, asetus sähkömarkkinaviranomaisten yhteistyöelimestä (ACER-asetus), sähkön toimitusvarmuusasetus, energiatehokkuusdirektiivi, rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja hallintomalliasetus.

Näistä kolmen - RED II:n, energiatehokkuusasetuksen ja hallintomalliasetuksen - keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että EU:n vähintään 27 % uusiutuvan energian tavoite, 30 % energiatehokkuustavoite ja 40 % päästövähennystavoite vuodelle 2030 saavutetaan.

Uusiutuvat ohittaa fossiiliset
Suomessa seurataan direktiivin etenemistä tarkasti, sillä uusiutuvat ovat meillä kovassa nosteessa - työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uusiutuvan energian käyttö näyttäisi kasvavan uuteen ennätykseen tänä vuonna.

Ministeriön maaliskuisen katsauksen mukaan eniten lisääntyy metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia, joka edustaa yli 60 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Uusiutuvan osuutta kasvattavat myös puupolttoaineiden käytön ja tuulivoiman lisääntyminen sekä liikenteen biopolttoaineet ja lämpöpumput, joiden kokonaislukumäärä lisääntyy vuosittain noin 60 000 pumpulla.

Historiallinen taitekohta on käsillä tänä vuonna, jolloin uusiutuvan energian käyttöosuus mitä luultavammin ohittaa pysyvästi fossiilisten polttoaineiden vastaavan osuuden. Uusiutuvan energian käyttöosuuden merkittävä muutos on tullut mahdolliseksi, koska Äänekosken ja Naantalin voimalat alkavat toimia täydellä tuotantoteholla. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi elokuussa 2017 ja se saavuttaa täyden tuotantotehon kesäkuuhun 2018 mennessä.

Kova kasvu ei yllätä
Uusiutuvan energian toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta toteaa, että kasvu ei tule yllätyksenä.

"Äänekoski lisää kahdella prosentilla uusiutuvien käyttöä Suomessa ja Naantali ehkä noin vajaan prosentin", toteaa Alm, joka oli laatimassa tuoreinta TEM:n toimialakatsausta. Itse asiassa jo vuoden 2017 uusiutuvien ja fossiilisten käytön tilastoitiin olevan tasoissa, 36 % osuus molemmilla, hän lisää.

"Vuoden 2018 tilastoinnissa nuo luvut voivat siis olla jo parhaassa tapauksessa 38% uusiutuvat ja 34% fossiiliset. Mitään tarkkaa hetkeä sen tapahtumiselle ei voi antaa, koska tilastointimme kulkee vuositasolla", toteaa Alm.

Turku hyvässä vauhdissa
Turun Seudun Energian Naantalin monipolttoainelaitos käynnistyi vuoden 2017 lokakuussa. Laitoksessa syntyy 396 MW energiaa, josta 146 MW on sähköä ja 250 MW lämpöä. Biopolttoaineiden tavoiteosuus alkuvaiheessa on 40 prosenttia. Polttoaineen kokonaismäärän ollessa noin 2 700 GWh, tämä merkitsee noin 1 100 GWh:n biopolttoainemäärää - hakkeeksi muutettuna puhutaan reilusta miljoonasta irtokuutiometristä.

Uusia tuoreita investointipäätöksiä on myös julkistettu. Oulun Energia Oy rakennuttaa Laanilan teollisuusalueelle Ouluun uuden 215 megawatin monipolttoainevoimalaitoksen, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä; Vantaan Energia investoi 53 miljoonaa euroa uuteen kuplapetikattilaan, jonka teho on 120 megawattia; Lahti Energian Kymijärvi III -voimalayksikön rakentaminen on jo käynnissä.

Lämpö on ykkönen
TEM:n mukaan suurten kaupunkien energiainvestoinnit ovat osin suuntautuneet pelkän lämmöntuotantolaitoksen rakentamiseen. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuottaminen ei innosta kaupunkeja alhaisen sähkön markkinahinnan vuoksi. Lisäksi sähköntuotannon mukaan liittäminen lisää merkittävästi energiatuotantolaitoksen investointikustannuksia.

Sähköntuotannon osalta globaali muutos aiheuttaa siirtymää uusiin tuotantomuotoihin, joiden muuttuvat kustannukset ovat pienemmät ja samalla päästöt erittäin alhaisella tasolla. Tuulisähkön tuotantokustannus on halventunut, koska tuulivoimaloiden yksikkökoot ovat kasvaneet ja käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat laskeneet. Lisäksi tuulivoimaloiden käyttöasteet ovat aiempaa parempia nopean teknologisen kehityksen ansiosta.

Sähkön alhainen hinta ja lauhdelaitosten yhä harvemmat käyttötunnit ovat jo johtaneet lauhdelaitosten sulkemisiin. Käytöstä ovat poistuneet Tahkoluoto, Kristiinankaupunki, Inkoo ja Mussalo sekä puolet Meri-Porin voimalasta on siirtynyt tehoreserviin. Lisäksi kokonaan tehoreserviin on siirtynyt Haapaveden turvelauhdevoimalaitos. Sähkön tuotantotehoa on näin poistunut noin 2 000 megawattia.

Tuulelle stoppi?
Tuulivoimarakentaminen pysähtyy tänä vuonna syöttötariffijärjestelmän kiintiön täytyttyä. Tukijärjestelmään hyväksyttiin yhteensä 124 tuulivoimalaa, nimellisteholtaan noin 2 090 megawattia. Tuulivoiman tuotanto vuonna 2017 oli 4 terawattituntia (TWh), mikä oli noin 5 % Suomen sähkön tuotannosta.

Aurinkoenergian investoinnit yrityksissä ja kotitalouksissa ovat edelleen lisääntyneet merkittävästi. Energiatukea myönnettiin aurinkosähköhankkeisiin vuonna 2017 yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa 270 yrityshankkeeseen.

Vuoden 2017 lopulla sähköverkkoon liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien yhteenlaskettu teho oli yhteensä arviolta 40 MWp. Investointituella tuettujen järjestelmien keskihinta on vaihdellut 1,2-1,3 euroa/Wp tasolla, halvimmillaan hankkeita on toteutettu 1,0 euroa/Wp hintatasolla.

Digikärjellä tuloksiin
Raportissa todetaan, että digitalisaation merkitys muutosajurina energia-alalla kasvaa edelleen. Uusiutuvaan energian sekä uusien vähäpäästöisten teknologioiden kehittämisessä panostetaan entistä enemmän uusiin älykkäisiin käyttösovelluksiin. Energian varastointi ja energiatehokkuusratkaisujen kehitys luovat entistä paremmat mahdollisuudet myös hajautetun energiatuotannon kehittymiselle ja lisääntymiselle Suomessa.

"Digitalisaatio helpottaa energiantuotannon rutiineja etäkäyttömahdollisuuksin ja keinoälyn käyttö energiankulutuksen hallinnassa monin tavoin. Potentiaalia on vasta alettu hyödyntää ja erilaisia alustoja sekä käyttösovelluksia rakentuu ja kehittyy ympäri maailmaa kovalla vauhdilla juuri nyt", toteaa Markku Alm. Energiankäytön ja tuotannon rakenteet mullistuvat luultavimmin jo seuraavan kymmenen vuoden aikana, hän pohtii.

Alm uskoo, että esimerkiksi lohkoketjuteknologia (blockchain) voi tulevaisuudessa mahdollistaa tehokkaamman energiajakeiden kaupan - ja etenkin hajautetun energiantuotannon pääsyn markkinoille pienin transaktiokustannuksin.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Metsä Group

UUTISVIRTA




Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »