Bioenergia, Energialähteet ja polttoaineet

Biolaitokset tulevat!

Helsingin ensimmäinen biolämpölaitos starttasi Salmisaaressa - ja tahti on kova ympäri maan

artikkelikuva: Biolaitokset tulevat!

YSTÄVÄNPÄIVÄN TUNNELMA oli paitsi lämmin myös vihreä, kun Helen vihki uuden Salmisaaren pellettilämpölaitoksen käyttöön. Vihkiäistilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt Helsingin pormestari Jan Vapaavuori totesi, että laitos on " loistava esimerkki uusiutuvan energian käytöstä kaupungin lämmöntuotannossa" ja oiva todiste Helsingin sitoutumisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Salmisaaren pellettilämpölaitoksen pääpolttoaine on puupelletti, joka jauhetaan pölyksi ennen kattilaan syöttämistä. Täydellä polttoaineteholla lämpölaitoksen pelletin kulutus on noin 21 tonnia tunnissa eli yksi pellettirekka kahdessa tunnissa.

Lämpölaitoksen tuotannossa käytetään kestävistä lähteistä hankittua koti- ja ulkomaista biopolttoainetta. Helenin lämpölaitos lupaa kasvattaa suomalaista työllisyyttä myös jatkossa pellettien valmistuksessa ja logistiikassa. Myös lämpölaitos itsessään on vahvaa suomalaista osaamista: lämpölaitosprojektin kotimaisuusaste on yli 80 %.

Kolme hanketta putkessa
Helenin toimitusjohtaja Pekka Manninen totesi vihkiäisissä, että biopolttoaineilla kylläkin kyetään korvaamaan kivihiiltä, mutta ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen tarvitaan kuitenkin myös muita ratkaisuja. Helenin keinovalikoimassa onkin esimerkiksi lämpöpumppuja sekä energian varastointia, jotta kaukolämmön kysyntään pystytään vastaamaan.

Helen suunnittelee myös uusien biolämpölaitosten rakentamista Helsinkiin. Suunnitelmissa ovat nyt alueet Vuosaaressa, Patolassa ja Tattarisuolla. Biolämpölaitoksia on tarkoitus toteuttaa vaiheittain niin, että suunnitelmien mukaan vuonna 2024 käytöstä poistuvan Hanasaaren voimalaitoksen lämmöntuotanto pystytään korvaamaan. Siihen mennessä tarvitaan valmiina 1-2 uutta lämpölaitosta.

Parempaa käsitystä näistä hankkeista saatiin huhtikuussa Helenin sidosryhmätilaisuudessa Salmisaaressa, jossa keskusteltiin biopolttoaineista hyvin monipuolisesti. Vuosaaressa ja Patolassa on jo käynnistetty ympäristölupahakemusprosessit ja Tattarisuolla on käynnistymässä ympäristövaikutusten arviointi.

Kaavailtu biolaitosinvestointi maksaa arviolta pari sataa miljoonaa euroa. Lämpölaitosten kokoluokkaa on kaavailtu siten, että voimaloista kaksi olisi hieman yli 100 megawatin laitoksia ja yksi 250-300 megawatin biovoimala.

Bio vaatii tilaa
Sidosryhmätilaisuudessa esiintynyt yksikönpäällikkö Janne Rauhamäki Helenistä totesi hänkin, että pelkällä biomassalla Helsingin energiatarvetta ei täytetä. Rauhanmäki korosti myös kaupunkitilan tarvetta: tilaa tarvitaan, oli energiantuotantomuoto sitten mikä tahansa, ja kaupunkitila on ahtaalla Helsinginniemellä suuri haaste.

Tilaisuudessa puhutti myös yhteistuotannon tulevaisuus - onko CHP todellinen vaihtoehto enää kauan? - Rauhamäki totesi, että tällä hetkellä markkinanäkymä ei tue yhteistuotannon rakentamista. Helsingin sijainti ei ole optimaalinen biomassan saatavuuden ja kuljetusten suhteen esimerkiksi sisämaahan verrattuna. Verrokkimaista esimerkiksi Tanskassa tilanne on toinen: bioenergiantuotantoa tuetaan siellä vahvasti, mikä tekee investoinneista kannattavia. Kööpenhaminaan onkin tulossa biomassaa käyttävä CHP-laitos.

Tukholman terveiset
Fortum taas käynnisti keväällä 2016 maailman suurimman kaupunkiympäristössä toimivan bioenergia-CHP-laitoksen Värtanissa, Tukholmassa. Yhtälö toimii, koska satama ja rautatie tekevät mahdolliseksi tarvittavat polttoainekuljetukset.

Nyt suunnitteilla on uuden CHP-laitoksen rakentaminen Tukholman luoteisosaan Lövstaan. Lövstan voimalaitos käyttäisi polttoaineenaan bio- ja kierrätyspolttoaineita.

Uuden voimalaitoksen rakentaminen nopeuttaisi jopa kymmenellä vuodella Tukholman tavoitetta tulla hiilivapaaksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. Kaukolämmön tuotannossa voitaisiin hiilen käytöstä luopua jo vuonna 2022.

Pohjolan metsäisin maa
Biomassan käyttö Suomessa houkuttaa, koska sitä meillä on. Asukaslukuun nähden Suomi on maailman 15. metsäisin maa ja Pohjoismaiden metsäisin. Sähköstämme itse asiassa 12 % on peräisin metsäbiomassasta, mikä on maailmanennätys - kiitos sivuvirtojaan hanakasti hyödyntävän metsäteollisuuden.

Uusiutuvat ovat muutenkin myötätuulessa, sillä tänä vuonna uusiutuvan energian käyttöosuus ohittaa - pysyvästi - fossiilisten polttoaineiden vastaavan osuuden. Uusiutuvan energian käyttöosuuden merkittävä muutos on mahdollista, koska Äänekosken ja Naantalin voimalat alkavat toimia täydellä tuotantoteholla tänä vuonna. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi elokuussa 2017 ja se saavuttaa täyden tuotantotehon kesäkuuhun 2018 mennessä.

Vastaavasti kesäkuussa 2017 avattiin Fortumin Kivenlahden puupellettilaitos Espoossa. Kivenlahdessa uusiutuvalla polttoaineella tuotettu lämpö vähentää Espoon hiilidioksidipäästöjä jopa 50 000 tonnilla vuosittain. Seuraava vaihe tavoitteen saavuttamiseksi on Fortumin Kivenlahteen kaavailema uusi biolämpölaitos, jonka rakentamisesta päätetään todennäköisesti tänä vuonna.

Turussa hurjat hakemäärät
Turun Seudun Energian Naantalin monipolttoainelaitos käynnistyi vuoden 2017 lokakuussa. Laitoksessa syntyy 396 MW energiaa, josta 146 MW on sähköä ja 250 MW lämpöä. Biopolttoaineiden tavoiteosuus alkuvaiheessa on 40 prosenttia. Polttoaineen kokonaismäärän ollessa noin 2700 GWh merkitsee se noin 1100 GWh:n biopolttoainemäärää; hakkeena tämä tarkoittaa 1,2 miljoonaa irtokuutiometriä.

Turussa tapahtuu muutenkin, sillä keväällä aloitettiin 2017 Artukaisiin rakennettavan uuden höyryntuotantolaitoksen rakennustyöt. Turun Energian laitos käyttää pääpolttoaineenaan puupohjaista metsähaketta tuottaessaan höyryä alueen yrityksille. Samalla laitos vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä Turun Energian tuotannossa. Laitos valmistuu syksyllä 2018.

Työn alla on parhaillaan myös Lahti Energian Kymijärvi III -voimalayksikkö, jonka hintalappu on 165 miljoonaa euroa. Laitos tuottaa alussa pelkästään kaukolämpöä. Oman sähköntuotannon aloittamiseen on varauduttu tilaamalla höyrykattilalaitos, jonka osuus investointikokonaisuudesta on 60 miljoonaa euroa.

Voimalan koekäyttö ja testaus alkaa kesällä 2019 ja laitos valmistuu käyttöön vuonna 2020. Uuden voimalaitoksen valmistuttua vanha Kymijärvi I -kivihiililaitos laittaa lapun luukulle.

Oulussa kuokka maahan kesällä
Oulun Energia Oy rakennuttaa Laanilan teollisuusalueelle Ouluun uuden 215 megawatin monipolttoainevoimalaitoksen, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Päätös 200 miljoonan euron investoinnista tehtiin tammikuussa 2018, jolloin käynnistyi myös laitoksen suunnittelu. Laitoksen rakentaminen alkaa kesäkuussa.

Voimalaitos valmistuu käyttöön marraskuussa 2020, jolloin se korvaa samana kesänä tuotannosta poistuvan pääosin turvetta sekä puuta käyttävän Toppilan 1 -voimalaitosyksikön. Uusi biovoimalaitos nostaa uusiutuvan energian osuutta huomattavasti tuotantotehokkuudellaan ja uusiutuvan polttoaineen osuuden kasvulla. Tavoitteena on, että voimalaitos käyttäisi polttoaineenaan noin 70 prosenttia puuta, loput kierrätyspuuta ja turvetta.

Vantaalle vihreämpi pannu
Vantaan Energia investoi 53 miljoonaa euroa uuteen kuplapetikattilaan, jonka teho on 120 megawattia. Martinlaakson biovoimalan muutostyössä vanha kattila muutetaan biopolttoaineilla toimivaksi tämän vuoden lopussa. Biovoimalassa käytetään polttoaineena pääasiassa kotimaista läheltä tuotua puuhaketta, kuten ylijäämähaketta, sahanpurua ja vaneriteollisuuden hukkapaloa.

Biovoimalan valmistumisen myötä Vantaan Energia on muutamassa vuodessa puolittanut hiilidioksidipäästönsä sekä vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöään 60 prosenttia.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Katri Tamminen / Helen Oy

UUTISVIRTA




Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »