Energiainfra ja uudet energiateknologiat, Energiatuotanto ja -jakelu, Innovaatiot ja uudet energiateknologiat

Piikkipaikalla

Suomella on täydet saumat rakentaa vähähiilistä maailmaa - kunhan maalipaikat käytetään tarkasti hyväksi, toteaa ylijohtaja Riku Huttunen TEM:stä

artikkelikuva: Piikkipaikalla

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen katsoo, että Suomella on hyvä mahdollisuus olla tositarkoituksella mukana tekemässä tulevaisuuden vähähiilistä maailmaa - ja jopa vetää laumaa eri osa-alueilla. Suomella on lyödä tiskiin vakautta, osaamista ja kumppanuutta, jotka ovat sangen vetovoimaisia tekijöitä tällä hetkellä.

"MEILLÄ KOVA suunnitteluosaaminen yhdistyy vahvaan hi-tech-perinteeseen ja korkeaan innovaatiokulttuuriin", Huttunen määrittelee menestysreseptiä nyt ja tulevaisuudessa.

Bulkissa ei markkinarakoa ole, Huttunen huomauttaa. "Jos vaikka Kiinaan tehdään kaukolämmöllä pyörivä smart city puolelle miljoonalle ihmiselle, Suomen rooli tässä projektissa ei voi olla putkien vetäminen. Suomen on oltava asiantuntija, ongelmienratkaisija ja tiennäyttäjä", Huttunen toteaa.

"Skaalautuvuus on haaste siinä mielessä, että Suomessa mietitään ehkä 5 000 tai 10 000 asukkaan asuinalueita ja maailmalla luvut ja projektit ovat niin paljon suurempia." Tämäkin on tietysti vain lisäperuste keskittyä operoimaan pyramidin huipulla: kaikkea ei voi missään tapauksessa tehdä, joten "pick your battles" on hyvä neuvo tässäkin.

Kaikkien aikojen kakku?
Joka tapauksessa nyt ja tulevaisuudessa leivottavasta kakusta on tulossa valtava: kansainvälisen energiajärjestö IEA:n eri skenaarioissa energian tuotantoon ja käyttöön suuntautuvat investoinnit ovat keskimäärin 2,4-2,9 biljoonaa (kyllä, siis tuhat miljardia) dollaria vuodessa.

"Oikein suunnattuina nämä valtavat investoinnit pohjustavat huiman muutoksen energiakenttään ja antavat ennennäkemättömän mahdollisuuden uusien teknologioiden kehittäjille", toteaa Huttunen, joka toimii nyt neljättä vuotta TEMin energiaosaston ylijohtajana.

Yksi Suomen kirkkaista teknologisista vahvuuksista liittyy juuri lämpöön: meillä on esimerkiksi korkeatasoista CHPja kaukolämpöosaamista ja esimerkiksi rakennusten energiatehokkuus on viety pitkälle.

"Erilaisten puu- ja biopohjaisten polttoaineiden hyödyntämisessä olemme myös olleet taitavia. Esimerkiksi metsäteollisuuden jätteet ja tähteet on jo pitkään hyödynnetty energiantuotannossa ja erityisesti biodieselosaamisessa suomalaiset yritykset ovat huippuluokkaa", toteaa Huttunen ja mainitsee erikseen UPM:n ja Nesteen kansainvälisinä edelläkävijöinä toimialalla.

Digitalisaation kärkijoukoissa
Suomalaista osaamista löytyy myös älykkäistä sähköjärjestelmistä sekä kysyntää ja tarjontaa joustavoittavista ratkaisuista, joita tarvitaan kipeästi tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kasvaessa. Digitalisaatiossa energiaala on edelläkävijä monessa:

"Esimerkiksi voimalaitosten etäkäyttö ja -valvonta, etämittarit ja erilaiset alan ohjelmistoratkaisut ovat suomalaisia vahvuuksia tällä saralla."

Pinnan alla vuoroaan odottaa teknologioita, jotka ovat vasta pääsemässä kaupallistamisvaiheeseen tai muuten vielä "tulokkaiden karsinassa". Tähän porukkaan Huttunen laskee ainakin aaltovoiman, geotermisen energian ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisut.

"Ydinjätehuollossa me olemme maailman ykkönen, koska täällä ainoana maana maailmassa on jo olemassa rakennuslupa loppusijoituslaitokselle siinä missä muut vielä miettivät."

Hiili kalpenee
Huttusen mukaan Suomea myös kuunnellaan maailmalla, koska oma energia- ja ilmastopolitiikkamme on johdonmukaista ja kunnianhimoista. "Kaavailujen mukaan vuonna 2030 puolet maassa käytettävästä energiasta on uusiutuvaa - ja fossiilisen energian osuus on jo nyt suhteellisen pieni ja kutistuu vauhdilla", hän huomauttaa.

Huttunen katsoo, että nykytilanteessa myös energia- ja innovaatiopolitiikan kannustimet ohjaavat - yhä kasvavassa määrin - uuden teknologian hyödyntämiseen. "Jo pelkästään TEMin hallinnonalaa tarkastellen meillä on paljon vahvuuksia", hän uskoo.

"VTT tekee monella teknologian alalla maailmanluokan tutkimusta ja Business Finlandin kannustimet tukevat yritysten tutkimusta, kehitystä ja innovaatiota."

Ministeriön omat investointituet (energiatuki ja kärkihanketuki) on kohdennettu vahvasti uuden teknologian ja demonstraatiohankkeiden edistämiseen. Energiaviraston sääntely kannustaa luotettavien ja älykkäiden verkkojen kehittämiseen ja esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksen tutkimustyö edesauttaa mm. geotermisen energian hyödyntämistä.

Yhteinen sävel
Nykytilanne ei kuitenkaan aivan tyydytä. Huttusen mukaan politiikan ja rahoituksen painopistettä pitää edelleen siirtää kohti uusien ratkaisujen löytämistä.

"Tämä tukee pidemmällä aikavälillä paitsi vähähiilistä tulevaisuutta myös talouskasvua. Olennaista on saada yritykset, tutkimuslaitokset ja julkinen valta löytämään yhteisiä kehityskohteita ja panostamaan niihin yhdessä", Huttunen linjaa.

Miten temppu sitten tehdään? - Huttunen katsoo, että alaa uudistavaa rahoitusta tarvitaan, mutta monessa tapauksessa kyse on enemmänkin siitä, että löydetään yhteisen edun ja tahtotilan aihioita ja toimitaan johdonmukaisesti silloin, kun maalipaikka aukeaa.

"Kansainvälisillä markkinoilla on myös tärkeätä kyetä nopeasti skaalaamaan niin tuotannon ja viennin määrää kuin laatuakin. Yrityksillä on totta kai lopulta vastuu itse liiketoiminnasta: tarvitaan sekä kykyä että halua toimia uusilla ja kasvavilla markkinoilla."

Ison toimijan kyljessä maailmalle?
Huttunen huomauttaa, että suurten sinivalkoisten yritysten merkitystä teknologiahankkeiden veturina ja yhteyksien luojana ei voi väheksyä. Pienen toimijan on hyvä mennä maailmalle isomman pelurin "siiven alla", mutta tässäkin yhteydessä synergiat voivat virrata kumpaankin suuntaan.

"Isotkin yritykset saattavat tarvita tuekseen innovatiivisia ja ketteriä pk-yrityksiä, jotka voivat tarjota aivan uudentyyppisiä ratkaisuja." Ei olekaan epätavallista, että toimialoja mullistava disruptio tulee juuri näistä pienistä pajoista, joilla on kyky nähdä se, mitä urautunut pörssijätti ei kenties enää havaitsekaan.

Huttusen mukaan yhteistyö voi ottaa monenlaisia muotoja: kumppanuus, alihankinta, tutkimusyhteistyö jne… maiden rajat eivät tietenkään saa rajoittaa yhteistyötä: "Oikeiden kansainvälisten kumppanien löytäminen on päinvastoin aivan keskeinen menestyksen edellytys", hän lisää.

Istu oikeissa pöydissä
Ylijohtajan mukaan Suomi on aktiivinen ja arvostettu jäsen keskeisillä kansainvälisillä energiafoorumeilla: esimerkiksi IEA:ssa olemme olleet jäseniä vuodesta 1992.

"Teknologianyhteistyön kannalta ehkä vielä olennaisempaa on se, että olemme kolmen muun pohjoismaan kanssa päässeet G20-maiden ytimelle muodostetuille Clean Energy Ministerial (CEM) ja Mission Innovation (MI) -foorumeille."

CEM keskittyy jo kehitettyjen puhtaan energian ratkaisujen toimeenpanoon ja MI alan innovaatioiden edistämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. MI-jäsenet - siis Suomi muiden mukana - ovat luvanneet tuplata julkisen puhtaan energian innovaatiorahoituksensa vuoteen 2022.

Hyvä esimerkki toimivasta kansainvälisestä yhteistyöstä on tietenkin pohjoismainen sähkömarkkina. Huttusen mukaan kaikille avoin pohjoismainen sähkömarkkina olisi oivallinen malli koko EU:lle.

"Tällä hetkellä Pohjoismaat ja Baltian maat ovat jo käytännössä osa samaa järjestelmää ja vahva toive on, että se näyttää suuntaa koko Euroopalle."

Pohjoinen ulottuvuus
Itse asiassa komission tuore ehdotus EU:n sähkömarkkinoiden sokkeliksi hakee inspiraatiosta juuri Pohjolasta. "Syksyllä haetaan ratkaisua siihen, mikä malli valitaan kehityksen pohjaksi", Huttunen toteaa. Aikataulut EU:ssa tuppaavat venyä, mutta Huttunen on optimistinen, koska EU:n puheenjohtajamaa Itävalta on puhunut vahvasti sen puolesta, että päätös saadaan nuijittua pöytään ennen joulua.

"Tulevaisuuden sähkömarkkina integroi sellaisia asioita kuin sähkö, lämpö, jäähdytys ja liikenne, joten pohjoismaisen mallin kaltaista ketteryyttä tarvitaan."

Se on selvää, että niin Euroopassa kuin muuallakin kaikkea energiaan liittyvää toimintaa pitää reivata kestävämpään suuntaan ja kiivaasti. Huttunen huomauttaa, että vaikka Pariisin ilmastosopimuksessa maailman valtiot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, IEA:n mukaan ilman merkittäviä uusia politiikkatoimia kaikkien fossiilisten energialähteiden käyttö kasvaa ainakin vuoteen 2040 saakka.

"Haasteena on pitkäjänteinen suunnittelu, jotta ilmastonmuutos saadaan nurin. Tiedämme, että uusia teknologioita tulee, mutta kehitysvauhdista ei ole varmuutta, saati siitä milloin hankinnat ovat edullisia", Huttunen pohtii. Hänen mukaansa tietty käytännönläheisyys on kovaa valuuttaa yrityspuolella:

"Yritysten ja T&K-toimijoiden pitää löytää järkeviä tapoja edistää vähähiilistä teknologiaa."

Vetoapua valtiolta
Millaiset sitten ovat energia-alan yritysten vientinäkymät? - Huttusen mukaan vientipotentiaalia on laajalla rintamalla ja Suomen valtio voi olla mukana avaamassa ovia etenkin niissä maissa, joissa bisnes tyypillisesti soljuu vahvassa valtiollisessa ohjauksessa. Kiinan, Intian ja Indonesian kaltaiset kasvavat markkinat on helpompi vallata, kun virkamies käy liikemiehen rinnalla palaveriin.

"Näissä maissa vähähiilisten ratkaisujen pontimena on usein myös jätteiden kierrätys ja hyödyntäminen eli vaikkapa waste-to-energy on lupaava yhteistyöalue", Huttunen pohtii.

Pohjois-Amerikkaa ei pidä unohtaa johtavista puhtaan energian ratkaisuista puhuttaessa; vastaavasti Venäjä ja itäinen Eurooppa on myös suuri potentiaalinen markkina-alue vaikkapa kaukolämpöratkaisuille. "Suomen ulkomaanedustuksen merkitys ja rooli näiden ja monien muiden markkinoiden kartoittamisessa ja hyödyntämisessä on luonnollisesti tärkeä."

Valitse fiksusti
Huttusen mukaan keskeistä on tunnistaa lupaavimmat teknologiat ja vientimarkkinat sekä kohdentaa rajalliset kansalliset voimavarat niihin.

"Tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan voidaan panostaa kotimaassa, mutta ostajat löytyvät yleensä vain lähtemällä paikan päälle ja räätälöimällä ratkaisut asiakkaiden tarpeiden mukaan", toteaa Huttunen ja lisää, että parantamisen varaa löytyy edelleen tälläkin puolella.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Aleksi Malinen

UUTISVIRTA




Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »