Energiamarkkinat (Päästökauppa, Päästöraportointi, päästöjen todentaminen, Päästövähenemien hyödyntäminen)
Ilmastohaaste: Vastaanotettu!
ILMASTOPANEELI IPCC:LTÄ tuli lokakuussa 2018 kovat madonluvut: päästöt on saatava alas ja vauhdilla. Vaaditaan nopeita päästövähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu saadaan rajoitetuksi 1,5 asteeseen.
Suomessa energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Meillä puhtaan teknologian käyttöönotto, uudet toimintatavat ja asenteet vauhdittavat energiamurrosta ja matkaa kohti ilmastoneutraalia energiajärjestelmää. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan ilmastohaaste on suuri, mutta muutos on tehtävissä.
Pelkistä puheista ei ole kysymys. Energiasektorin päästöt ovat puolittuneet kymmenen viime vuoden aikana. Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön ja kaukolämmön päästöt puolittuvat vielä nykyisestä ensi vuosikymmenellä ja vähenevät marginaaliin 2030-luvulla, jolloin energia-ala saavuttaa osaltaan hiilineutraaliustavoitteen.
Suuret investoinnit, teknologiset edistysaskeleet ja alan sitoutuminen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ovat ne keinot, joiden avulla maaliin päästään. Esimerkiksi kaukolämmöntuotannon päästöt laskevat aiempia arvioita nopeammin, kun fossiilisista polttoaineista siirrytään uusiutuviin ja kierrätettyihin energialähteisiin kiihtyvällä tahdilla.
Samaan aikaan polttoaineiden käyttö lämmöntuotannossa vähenee siirryttäessä hukkalämpöjen ja muiden teknologioiden käyttöön, mutta vastaavasti puupolttoaineiden tarve kasvaa 2020-luvulla. Kasvava kysyntä tulee kattaa kestävästi metsäteollisuuden sivutuotteilla, hakkuutähteillä sekä metsänhoidollisten hakkuiden pienpuulla ja kierrätetyllä puulla.
Marraskuun lopussa tuli Euroopan komissiolta ehdotus, jonka mukaan EU pyrkisi niin sanottuihin nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sähkön tuotanto pitäisi yli kaksinkertaistaa samalla kun sen tuotannossa luovuttaisiin kokonaan fossiilisista polttoaineista. Ehdotuksen mukaan yli 80 prosenttia sähköstä tuotettaisiin uusiutuvilla ja noin 15 prosenttia ydinvoimalla. Uusiutuvien renessanssi voisi kasvattaa esimerkiksi biomassan tarvetta jopa 80 prosenttia nykyisestä.
Energia- ja ilmastokomissaari Miquel Arias Cañeten esittelemä pitkän aikavälin ilmastostrategia kuvaa itse asiassa kahdeksan erilaista skenaariota, jotka tukevat nettonollapäästöjen saavuttamista. Näistä vaihtoehdoista komissaari kuitenkin suosittaa valitsemaan ilmastoneutraaliuteen tähtäävän polun.
Komissio laskeskelee, että energiajärjestelmän lisäinvestointien tarve on 175-290 miljardia euroa vuosittain eli yhteensä noin 5 500-9 000 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.
Kyse on kuitenkin vasta suosituksesta, joka vaatii vielä jäsenmaiden ja parlamentin käsittelyn. Uudesta, vuoden 2050 tavoitteesta huolimatta tarkoitus ei myöskään ole tiukentaa vuodelle 2030 jo sovittuja tavoitteita.
Suomalainen energia-ala pitää komission ulostuloa lupaavana. Kuskin paikallekin Suomi pääsee - ainakin hetkeksi - kun tuleva EU-puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuksia varmasti myös ilmastojohtajuuden saralla.
Samalla kun maailma sähköistyy ennennäkemätöntä vauhtia, on hyvä muistaa, että Suomi on maailman huippua älykkäissä energiaratkaisuissa. Maassa on korkeaa osaamista esimerkiksi ilmastoteknologioissa ja energiaintegraatiossa, kuten kaukolämmityksessä, -jäähdytyksessä ja hukkaenergioiden hyödyntämisessä. Suomella on jopa velvollisuus viedä tätä tietotaitoa maailmalle ja hillitä planeetan lämpenemistä.
Tulevat vuodet ja vuosikymmenet näkevät siirtymän uudenlaiseen, ilmastoneutraaliin energiajärjestelmään. Tällöin uusiksi menee moni sellainenkin asia, jota olemme pitäneet ikuisena. Murros vauhdittaa ainakin liikkumisen, asumisen ja muun energiankäytön palveluiden ja puhtaiden vaihtoehtojen lisääntymistä - ja suomalaisille yrityksille tässä kehityksessä piilee rutkasti enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
