Energiainfra ja uudet energiateknologiat
Käyttö ja kunnossapito
Energia-alan toimitusvarmuus nousee laadukkaasta kunnossapidosta
Kuva: Helen Oy / Katri Tamminen
Kunnossapidon ja huollon rooli on alati kasvussa, koska esimerkiksi teollisen internetin kehitys on tuonut ennakoinnin yhdeksi merkittävimmistä tuotantovarmuuden parantajista. Moderneilla, räätälöidyillä kunnossapitojärjestelmillä tarjotaan energia-alalle konkreettisia ratkaisuja tuottavuuteen ja tuotanto-omaisuuden hallintaan.
Teollisuudessa ja energia-alalla kunnossapidon tärkeimpänä tehtävänä nähdään tuotannon jatkuvuuden varmistaminen, paljastaa PwC:n Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa toteuttama markkinatutkimus. Turvallisen työympäristön luominen sekä konekannan elinkaaren maksimointi ovat listalla seuraavaksi tärkeimpiä. Sen sijaan tuottavuuden nostaminen ja tuotantokustannusten optimointi painottuivat kunnossapidon tavoitteina vain vähän – ainakin toistaiseksi. Tutkittujen maiden välillä nähtiin hienoisia eroja.
Viime vuonna julkaistun, Maintpartnerin tilaaman tutkimuksen mukaan kunnossapidon palveluiden ostaminen joko lisääntyy tai vähintään pysyy samalla tasolla.
Projektiluonteisten palveluiden kysyntä esimerkiksi laitosten uudistusinvestointeihin on kasvussa.
Eniten valmiuksia laitosten käytön tai kunnossapidon ulkoistamiseen on tutkituista maista Suomessa, jossa ulkoistamisesta on jo varsin pitkä kokemus. Puolassa suuret, kansainväliset yritykset näyttävät kehityksessä esimerkkiä, mutta paikalliset yritykset toimivat vielä toistaiseksi perinteisemmin.
Energia-ala ulkoistaa herkimmin
Tutkimuksen mukaan ulkoisten kumppanien käytössä energia- ala on jo pitkään ollut muita aloja edellä. Aloista valmistava teollisuus hoitaa kunnossapitoa eniten omin voimin, ja prosessiteollisuus sijoittuu edellisten väliin.
Ulkoistamisen vahvuutena nähdään kumppanin erityisosaamisen saaminen omaan käyttöön. Kumppanin palvelutaso, kunnossapidon asiantuntemus ja turvallisuusosaaminen ovat valinnassa tärkeitä kriteereitä. Alakohtaista osaamista pidettiin Ruotsissa sekä erityisesti Puolassa tärkeänä.
Vaikka pääosa toimijoista haluaakin pitää kunnossapidon kehittämisen omana toimintona, he toivovat kunnossapitokumppaneiltaan päivittäisen työn lisäksi parannusehdotuksia esimerkiksi uusittavista koneista ja toiminnan kehittämisestä. Kumppanilta odotetaan myös sitoutumista ja pysyvyyttä.
Kuva: Helen Oy / Sonja Meskanen
Digistä tehoja!
Tutkimuksen mukaan kunnossapidon digitaalisilla ratkaisuilla pyritään tehokkuuteen, ennakoitavuuteen ja luotettavuuteen. Keskimäärin valmius digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon nousee yrityskoon kasvaessa. Selvityksen mukaan Ruotsissa ollaan asian suhteen aktiivisempia kuin meillä: naapurissa kehittyneimpiä ennakoivia analytiikkajärjestelmiä käytetään tai ollaan lähiaikoina ottamassa käyttöön kunnossapidossa hieman useammin kuin Suomessa.
Reaaliaikaisen kunnonseurannan ja analytiikan sekä datan varastoinnin ja visualisoinnin osalta Suomi ja Ruotsi ovat melko tasaväkisiä. Puola on vasta digiloikan alussa: siellä käytössä ovat enimmäkseen yksinkertaisimmat, datan varastointiin ja visualisointiin liittyvät ratkaisut.
Moni uusien järjestelmien käyttöönottoa lykkäävä kokee, että vanhat menetelmät toimivat yhä riittävän hyvin, tai sopivaa järjestelmää ei ole löytynyt. Myös datan saatavuus ja kyberturvallisuus huolettavat – jälkimmäinen erityisesti yhteiskunnallisesti merkittävällä energia-alalla, joka on tutkimuksen valossa digiasioissa se kaikkein edistynein toimiala.
Kunnossapito paljon vartijana
Kunnossapito on energia-alalla kriittinen funktio, koska energiasektorilla tuotannon koneet ja laitteet ovat suuria investointeja. Tehokas, ennakoiva kunnossapito maksimoi energiatuotannon koneiden ja laitteiden käyttöasteen sekä elinkaaren. Kunnossapidon hallinnassa ja kehittämisessä hyvin toimivalla kunnossapitojärjestelmällä sekä asiantuntevalla järjestelmätoimittajalla on merkittävä rooli.
Sekin on hyvä muistaa, että energiateollisuudessa kunnossapitojärjestelmän fyysinen käyttöalue on hyvin laaja. Esimerkiksi lämmöntuotannossa on tyypillistä, että varsinaisen käyttökohteen eli päävoimalaitoksen lisäksi on useita pienempiä alueellisia lämpökeskuksia sekä useissa tapauksissa myös esimerkiksi kaukolämpö- ja kaasuverkostoja.
Tämä edellyttää kunnossapitojärjestelmältä päätelaiteja käyttöpaikkariippumattomuutta: järjestelmää tulee voida käyttää missä tahansa esimerkiksi älypuhelimella tai tabletilla.
Energia-ala erityisasemassa
Valvottavana voi olla myös miehittämättömiä laitoksia, jolloin etävalvonta ja hälytykset ovat tarpeen osana kunnossapidon järjestelmäratkaisua. Lisäksi laki asettaa erityisvaatimuksia energiateollisuuden kunnossapidolle ja edellyttää esimerkiksi laitospäiväkirjan ylläpitämistä. Laitospäiväkirjan ylläpitäminen sähköisessä muodossa on tätä päivää.
Kunnossapitojärjestelmän tulisi olla helposti sopeutettavissa energiateollisuudessa toimivan yrityksen ydinprosesseihin sekä personoitavissa erilaisiin käyttötarpeisiin. Järjestelmän avulla pitäisi olla mahdollista aidosti tukea ja kehittää kunnossapidon prosesseja – energiateollisuuden erityistarpeet joka askeleella huomioiden.
Energiateollisuuden kannalta tärkeitä ominaisuuksia kunnossapitojärjestelmässä ovat mm. selainpohjaisuus, mobiilikäyttö, käyttöpäiväkirja ja muokattavuus käyttäjien tarpeiden mukaan. Luonnollisesti myös käyttökokemuksen on oltava korkeatasoinen, tai käy herkästi niin, että erilaisista ominaisuuksista ei saada kaikkia tehoja irti.
Sähköverkko haltuun – ilmasta käsin
Energia-alalla kruununjalokivi on tietenkin sähköverkko, joten siihen kohdistuvat kunnossapitotoimet on suunniteltava huolella ja toteutettava säntillisesti. Tällä saralla on kehitetty viime aikoina ”ilmaherruutta”: esimerkiksi Kymenlaakson Sähköverkon alueella tehdään verkon lentokuvauksia helikopterista käsin vuosittain.
Kuva: Kymenlaakson sähköverkko Oy
Verkko-omaisuusvastaava Marcus Gammals Kymenlaakson Sähköverkko Oy:stä kertoo, että sähköverkkoa kuvataan vuonna 2019 kaikkiaan yli 1 300 kilometriä.
”Lentokuvauksia on tehty Kymenlaakson Sähköverkon jakelualueella vuodesta 2009 alkaen. Keskijänniteverkko tarkistetaan ilmakuvauksin neljän vuoden kierrossa ja 110 kV verkko kuvataan joka toinen vuosi”, Gammals toteaa ja lisää, että kuvaukset ovat tärkeä osa verkon kunnossapitoa ja toimitusvarmuutta.
Gammals työskentelee verkko-omaisuuden hallinnan tiimissä, joka hoitaa sähköverkkoon liittyviä suunnittelu-, ylläpito- ja kehitystehtäviä. Helikopterikuvauksen lisäksi helikopteria hyödynnetään myös raivauksissa. Myös muodikkaat dronet ovat ilmassa Kymenlaaksossa, sillä niitä voidaan hyödyntää linjojen tarkastuslennoilla.
”Kun aikaisemmin piti maastotarkastajan kävellä kaikki pylväät läpi kannettavan tietokoneen kanssa, nyt voidaan hyödyntää helikopteria ja dronea.”
Kaikki tieto suunnittelijan hyppysissä
Nykykuviossa helikopterista käsin kuvataan ja laserkeilataan verkkoa, minkä jälkeen aineisto analysoidaan. ”Erilaista puustoa on verkkojen lähellä paljon, joten oksien raivauksia tarvitaan toistuvasti. Mikäli oksat sijaitsevat korkealla, on mielekästä käyttää helikopterisahausta”, kertoo Gammals.
Kunnossapidon arkeen kuuluu, että pylväs pitää vaihtaa tai laitetta korjata – mutta Gammalsin mukaan olennainen kehitysaskel on se, että kaikki kentältä saatava tieto on sähköisessä muodossa ja sisällä järjestelmässä.
”Suunnittelija käy läpi kerätyn aineiston ja päättää toimenpiteistä. Järjestelmä osaa tarjota vaihtoehtoja myös itse”, Gammals kertoo.
Teksti: Sami J. Anteroinen
